Tänne piti postata juttua jo aiemmin, mutta homma meni niin sanotusti vituiksi, sillä muiden kiireiden takia en ole ehtinyt kirjoittaa blogiin mitään ennen tuota edellisessä tekstissä mainittua Norjan reissua. Nyt se on tehty, ja Norjasta on palattu takaisin kotiin vain kilon verran lihoneena. Syy ei kuitenkaan piile matkan aikana syödyissä eväissä, sillä ravintolassa emme käyneet kertaakaan, hiilareita on vältelty ja kaikki ruoka on kokkailtu itse joko pallogrillissä tai trangian kattilassa. Syynä on jälleen kerran olut, jota tuli siemailtua lähes joka ilta vähintään pari tölkkiä ja pariin otteeseen vähän enemmänkin. Tai sitten sen teki mättöillallinen Vaasan Amarillossa Suomeen palaamisen kunniaksi. Tässä kuitenkin parit kuvat, jotka hieman valottavat reissun eväspolitiikkaa.
Useimmilla leirintäalueilla oli yhteiskeittiö jossa eväänsä saattoi kokata hellalla. Aina ei kuitenkaan keittovälineitä ollut, joten oli tyydyttävä paistamaan munakokkelitkin trangian alumiinipannussa. Tienpäällä tai erämetsässä valmistettavia ateroita varten olin ostanut pienen kaasupolttimen trangian kaveriksi, sillä spriin kanssa leikkiminen ei alkujaankaan kiinnostanut. Kaasuliekki ei myöskään nokea astioita.
Ruoka on Ruotsin puolella melko samoissa hinnoissa kuin Suomessa… ja Norjan puolella törkeän kallista. Matkaan oli varauduttu jo Suomessa ostamalla tavaraa kylmälaukkuun. Tässä on aamiainen Kirunan leirintäalueella, makkaramunakokkelia, paistettuja vihanneksia tomaattikastikkeessa sekä perinteiset kurkut ja tomaatit.
Kalaa ei merestä noussut reissun aikana eikä kalastukseen edes tarjoutunut kovin montaa tilaisuutta, mutta yllättäen sieniä löytyi lähes joka paikasta missä oli edes vähän metsää lähettyvillä. Menomatkan ensimmäinen sato korjattiin Ruotsin puolelta Kirunan ja Narvikin välisestä erämaasta, punikkitatteja ja karvarouskuja. Myöhemmin löytyi myös haaparouskuja, herkkutatteja sekä lampaankääpiä.
Minipallogrilli on hyvä vehje mukana retkeiltäessä autolla, sillä se mahtuu mukavasti auton peräkonttiin. Melko pienellä hiilimäärällä XXL-pihvitkin paistuvat nopeasti.
Siinä vaiheessa kun nälän yllättäessä kesken matkan normituristi etsii lähimmän ravintolan, erämies pysähtyy levähdysalueelle ja kaivaa trangian ja muut vermeet esiin. Tässä on lounaaksi kaali-papumuhennosta chilin kera, norjalaisia kalakakkuja (hiilareita noin 6g), rapusalaattia (hh noin 3g), makkaraa sekä hieman kasviksia näön vuoksi. Toteutuspaikka jossain Mo I Ranan ja Tärnabyn välillä.
Reissusta on tulossa kuvia – muutakin kun vain eväitä – sekä kattavampi matkakertomus matkasivustolleni myöhemmin.
Samppa Kalminen
Ketoosiin 