Tag Archive: porkkana


Lohimureke

Pakastimen aarteita: kokonainen unohdettu kirjolohi. Viime viikonloppuna tulin tuon aarteen sulattaneeksi, ja mietittyäni voisiko siitä kehitellä tällä kertaa jotain erilaista tuli mieleeni ajatus kalamurekkeesta. Miksei, sillä onhan sitä tullut lihoistakin tehtyä monilla erilaisilla virityksillä terästettynä? Kalan lisäksi halusin tähän myös juureksia ja kananmunia.

Homma menee helpoiten, kun paistaa kalan kokonaisena ja nyhtää sen pulled porkin tyyliin kypsänä poistaen samalla kaikki havaitsemansa ruodot. Kokonaan niiltä ei tietenkään voi välttyä koska kala on aina kala, mutta vähemmän tulee keskeytyksiä itse ateriointiin kun enimmät on pois jo valmiiksi. Tietysti voi ostaa fileenkin, jos haluaa päästä helpommalla tai muuten vaan laiskottaa.

Minä nipsaisin kalalta pään pois ja halkaisin koko otuksen kahtia suureen uunivuokaan. Näin puolen tunnin paisto 200 asteessa riittää hyvin kypsentämiseen. Kilon kalasta jää tietenkin puolet muuhun syömiseen vielä murekkeen väsäämisen jälkeen. Minä söin sellaisenaan lisäten mausteet suoraan lautaselle.

Minä käytin tämän paistamiseen irtopohjavuokaa, mutta homma varmasti onnistuu missä tahansa uuninkestävässä astiassa. En tosin tiedä saako tämän kumottua nurin ehjänä ihan joka astiasta. Minulla oli kuitenkin tarkoituksena vähän hifistellä ja saada tuotos näyttämään kakulta. Koristeluun käytin keitettyjä kananmunia, oliiveja sekä kapriksia. Mielikuvituksen avulla voi tietysti keksiä jotain muutakin.

Tämä mureke maistuu hyvin pääruokana jonkin lisukkeen kera, mutta yhtä hyvin se soveltuu myös kylmäksi alkupalaksi.

Makroravinteet murekkeessa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 47g (7%)
Rasva: 205g (66%)
Proteiini: 162g (24%)
Kuitu: 26g (2%)

Ainekset:

500g lohta
2 sipulia
150g porkkanaa
200g palsternakkaa
1dl mantelirouhetta
3 kananmunaa
200g yrttituorejuustoa
3rkl sitruunamehua
suolaa
tilliä
valkopippuria

Koristeluun:

3 kananmunaa
kourallinen vihreitä oliiveja
kapriksia

Valmistusaika: reilu tunti.

dav

 

dav

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Poista kalan pää ja halkaise eläin kahtia. Asettele puolikkaat uunivuokaan, ja paisto noin puoli tuntia.

2. Kalan ollessa uunissa voit raastaa kasvikset suureen kulhoon sekä laittaa 3 kananmunaa veteen keittymään. Sekoita tuorejuusto ja mantelirouhe sekä riko 3 munaa raasteiden sekaan. Odottele kalan kypsymistä.

3. Ota paistunut lohi uunista, ja nyhdä siitä irti paloja poistaen samalla ruodot. Varo polttamasta näppejäsi. Laita kalasta nyhtämäsi palat kulhoon ja survo ne hienommaksi haarukalla. Lisää seokseen lopuksi suola, sitruunamehu sekä muut mausteet ja sekoita uudelleen. Testaa maku.

4. Kaada seos irtopohjavuokaan, jonka pohja on vuorattu leivinpaperilla. Tasoita pinta lusikalla tai lastalla, ja laita vuoka uuniin. Paista vielä noin 25 minuuttia, ja ota sitten ulos koristelua varten.

5. Kuori keitetyt munat ja viipaloi ne. Munaleikkurilla saat paremman jäljen kuin minä veitsellä. Koristele haluamallasi tavalla ja tarjoile joko heti tai myöhemmin kylmänä.

Porkkanasosekeitto

Tämä keitto on nimeä myöten hämäystä. Se sisältää kyllä kilon satsin porkkanasosetta, mutta mukana on paljon muutakin. Jekkuna on survoa suuremmatkin sattumat hienoksi sauvasekoittimella, jolloin keitosta tulee kutakuinkin sosekeittoa. Kaveriksi keitolle tein ihan normaalin fetasalaatin sekä lisäksi oli viikonlopulta yli jäänyttä omatekoista perunasalaattia.

Kuvassa tämä illallinen näyttää vähän laihalta, mutta totuus on jotain ihan muuta. Kaloreita piisaa, ja raavaskin mies kadotti nälkänsä hotaistuaan kuvan setin kitusiinsa. Keitossa on aika rankasti lehmästä peräisin olevaa rasvaa, salaatissa ei ole öljyä säästelty ja perunasalaatti on tehty turkkilaisen jogurtin ja majoneesin seokseen.

Annos saattaa näyttää myös viherpiipertäjän tekeleeltä, mutta ei se ole sitäkään. Keittoon on piilotettu paistettua pekonia soseutettuna, ja perunasalaatin terästeenä on pieniä salamikuutioita.

Mainitaan nyt vielä varmuuden vuoksi perunasalaatista, ettei se sisällä oikeasti perunaa, vaan se on korvattu kevyesti keitetyillä lanttukuutioilla hiilarimäärän minimoimiseksi. Salaatin ohje ilman salamia on julkaistu blogissa jo aiemmin. Fetasalaatti sisältää perusainesten lisäksi aurinkokuivattua tomaattia sekä hillosipuleita, ja sen makua on terästetty ripauksella sumakkijauhetta.

Keiton tekemiseen ei aikaa haaskaantunut puolta tuntiakaan, sillä tein sen valmiista pakastimen uumenista kaivetusta soseesta, jonka hauduttelin valmiiksi jo aiemmin lämpiämään laitetulla puuhellalla.

Keittoon lisättävän veden määrä on makuasia, ja sitä kannattaa lisätä sen verran, että koostumus miellyttää syöjää. Minä en mitannut sitä, joten ohjeesta puuttuu tämän vuoksi määrä. Makrot on laskettu 8dl vesimäärällä.

Makroravinteet keitossa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 100g (12%)
Rasva: 288g (74%)
Proteiini: 108g (13%)
Kuitu: 29g (2%)

Ainekset:

50g voita + pieni viipale ruskistamiseen
1kg porkkanasosetta
1 luomukasvisliemikuutio (ei glutamaattia)
1 iso sipuli
1pkt pekonia
3dl kermaa
300g aamupalajuustoa
50g suolapähkinöitä
vettä
suolaa
mustapippuria
tulista chilijauhetta
kuivattua tilliä
kuivattua korianteria

Valmistusaika: noin puoli tuntia, mikäli omistat säkin valmista sosetta.

dav

1. Ruskista silputtu sipuli, suolapähkinät sekä pekoni voissa pannulla. Jos omistat suuren ruskistamiseen soveltuvan padan, voit tehdä koko satsin siinä, kuten minäkin tein. Jos et omista, tarvitset lisäksi kattilan.

2. Kaada porkkanasose pataan / kattilaan pekonien sekaan, ja sekoita. Lisää kerma. Nosta pata hellalta ja survo sauvasekoittimella lähestulkoon tasaiseksi. Voit halutessasi jättää soseuttamisen myös väliin, jolloin saat suurempia sattumia sisältävän keiton.

3. Nosta pata takaisin hellalle, ja lisää vähitellen vettä, kunnes keitto on koostumukseltaan sopivaa. Pudottele aamupalajuustot sekaan yksitellen sekoitellen samalla. Lisää myös voiklöntti sekaan sulamaan. Lopuksi mausteet ja suola, jonka jälkeen tee makutesti. Chilin määrä on tietenkin makuasia, mutta tässä keitossa on tarkoitus olla potkua; ei tosin niin paljoa että liekit lentävät suusta.

Karppaajan joululaatikot

Tänä jouluna päätin tehdä karpit joululaatikot jo mukavasti etuajassa, sillä nyt kun en ole töissä ei ole mitään väliä, missä vaiheessa niitä jouluruokia alkaa syömään. Kinkunkin paistoin jo eilen. Ja nyt kun saan nämä postattua hyvissä ajoin, ovat nämäkin reseptit muiden karppaajien käytettävissä jo tätä joulua varten.

Tein tänä vuonna vain kahta eri versiota, kurpitsalaatikon sekä porkkana-linssilaatikon. Tämän perusohjeen avulla on tietenkin helppo versioida muitakin laatikoita… eikä se perinteinen lanttu / porkkana / peruna -linja ole ainakaan tässä taloudessa koskaan ollut mikään orjallisesti noudatettava perinne. Laatikoihin soveltuvat useimmat juurekset tai niiden yhdistelmät, joten niitä kannattaa hyödyntää oman maun mukaan. Pintakasviksista kukkakaali soveltuu erinomaisesti soseruokiin.

Minä paistoin näitä 220 asteessa noin puolisen tuntia, jonka jälkeen siirsin ne leivinuunin jälkilämpöön pariksi tunniksi – olin siis ottanut sieltä kinkun ulos viime yönä. Jos et omista leivinuunia, voit paistaa laatikot tavallisessa uunissa monellakin tapaa. Aika yleinen tapa on noin puolitoista tuntia 175 asteessa, mutta koska nämä ovat hiilarittomampia ja siksi huonommin rapeutuvia versioita, antaa kuumempi alkulämmitys reilun kuorrutuksen / voin kera paremman pinnan. Pitkä kypsytys matalassa lämmössä haihduttaa pois ylimääräistä nestettä. Voit normiuunia käyttäessäsi vaikka paistaa puoli tuntia 220 asteessa, ja sitten pudottaa lämmön 110 asteeseen ja antaa laatikoiden olla uunissa noin tunnin. Kannattaa valita sellaiset vuuat, jotka sopivat uuniin vierekkäin. Kaupoista saa monen kokoisia kertakyttövuokia.

Minä sain laatikoistani mukavan kiinteitä hauduttamalla niitä pitkään leivinuunissa, ja myös makunsa puolesta ne olivat oivallisia ja niiden kuvittelisi kelpaavan joulupöydässä kenelle tahansa normaalien laatikoidenkin ystävälle. Kurpitsaa voin suositella esimerkiksi niille, jotka eivät lanttulaatikon mausta tykkää – se on koostumukseltaan aika samanlaista, mutta maku on jotain ihan uutta.

Makroravinteet kurpitsalaatikossa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 95,8g (20%)
Rasva: 133,4g (70%)
Proteiini: 37,8g (8%)

Ainekset:

1kg kurpitsaa (hokkaido- tai myskikurpitsa)
2dl kuohukermaa
2dl perunakuitua
3 kananmunaa
0,5dl siirappia
valkopippuria
jauhettua muskottipähkinää
inkivääriä
suolaa
voita sekä perunakuitua kuorrutteeksi

Makroravinteet porkkana-linssilaatikossa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 205,4g (36%)
Rasva: 130,9g (50%)
Proteiini: 72,7g (11%)

Ainekset:

2dl punaisia pikalinssejä
1kg porkkanaa (tai valmista sosetta)
2dl kuohukermaa
1,5dl perunakuitua
2 kananmunaa
0,5dl siirappia
valkopippuria
jauhettua muskottipähkinää
inkivääriä
kanelia
suolaa
voita sekä perunakuitua kuorrutteeksi

Valmistusaika: tyylistä riippuen noin 2-3 tuntia.

DSC_0008

1. Tee kurpitsa soseeksi, eli kuori, halkaise, poista siemenet (ja säästä ne paahdettavaksi), pilko, keitä, valuta, kaada takaisin kattilaan ja soseuta. Sauvasekoitin toimii hyvin. Sekoita keittämisen aikana muut ainekset voita lukuun ottamatta tasaiseksi puuroksi kulhossa ja jätä se turpoamaan. Kun olet saanut kurpitsan soseeksi, kaada seos kulhosta soseen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Testaa maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Kaada massa uunivuokaan tai kertakäyttövuokaan ja levittele pinta sileäksi.

2. Aloita porkkanalaatikon tekeminen keittämällä linssit paketin ohjeen mukaan (kannattaa valita sellaisia, joita ei tarvitse liottaa tai kypsyttää pitkään, esim. GoGreen-pikalinssit), ja valuttamalla vesi pois lävikössä. Jätä linssit lävikköön, ja toteuta samat toimenpiteet porkkanalle kuin kurpitsallekin edellisessä vaiheessa. Sekoita valutetut linssit joukkoon samalla kun kaadat kermaseoksen porkkanasoseen joukkoon. Voit myös käyttää valmista kaupoissa myytävää porkkanasosetta (joka myydään juurikin sopivasti kilon pötköissä).

3. Ripottele perunakuitua sekä reilun kokoisia voinokareita molempien laatikkojen pinnalle, ja työnnä tuotokset uuniin. Puhuin paistoajoista tekstin alkuosassa, joten valitse mieleisesi tapa paistaa laatikot.

Syksyn puuhasteluja

Nyt on jälleen syksy ja kurpitsaruokien aika. Tänä vuonna sain omasta puutarhastanikin pari jalkapallon kokoista mötikkää. Yllättäen kurpitsa kuitenkin valtasi lehtineen ja paksuine varsineen melkein puolet koko kasvimaasta. Viime vuonna koko sato epäonnistui kesäkuun pakkasten takia. Juuri maahan laitetut taimet kuolivat, ja uudelleen myöhemmin kylvetyt eivät ehtineet ennen talvea tennispalloa suuremmiksi. Ne tennispallotkin olivat kuitenkin ihan syötäviä, ja maistuivat kutakuinkin kesäkurpitsalta.

Luultavasti ensi talvena on tarjolla paljon sosekeittoja, muusia sekä soselaatikoita. Kasvimaalta irtosi nyt myös valtava määrä porkkanaa sekä ihan sopivasti myös palsternakkaa ja jonkin verran nauristakin. Päätin laittaa melko suuren osan saaduista juureksista soseeksi ja pakkaseen, sillä olen hommannut hiljattain talouteen painekattilan, jonka avulla melkein minkä tahansa elintarvikkeen saa mössöksi alta aikayksikön sekä myös melko olemattomalla energiankulutuksella.

DSC_0208-001

Viimeisen erän kurpitsaa pilkoin pieniksi kuutioiksi ja tein siitä tölkillisen etikkasäilykettä. Sokerin korvasin nestemäisellä makeuttajalla ja lisämausteina käytin suolaa, neilikkaa sekä kanelia.

DSC_0209-001

Sosekeittoa uudella tavalla

Seuraavassa kuvassa on tämän päivän illallinen, jonka nimesin aika osuvasti karppaajan kerrosjugurtiksi. Ainoastaan pinnalla oleva valkoinen nökäre on turkkilaista jugurttia, alla on kurpitsasosekeittoa… mutta pohjalla olevia aineksia ei kuva kuitenkaan paljasta. Laitoin keittokulhon pohjalle paistettua porsaansuikaletta rapeiden kasvisten kera. Paistoin ne pannussa samalla kun hämmentelin keittoa.

DSC_0210-001

Sosekeitot ovat karpisti tehtyinä herkkua, mutta niiden ongelmana on se, ettei keitto yksinään riitä viemään nälkää – varsinkaan meikäläiseltä, joka syö yleensä vain kahdesti päivässä. Aiemmin olen yleensä tehnyt sosekeiton kaveriksi jonkin suolaisen piirakan sekä salaattia, mutta tästä saattaa tulla tapa.

Tämä keitto oli erittäin täyteläistä – kuten sosekeiton aina kuuluukin olla – ja se syntyi perin yksinkertaisista värkeistä. Kurpitsan lisäksi oli vähän porkkanaa ja sipulia, jotka siis keitin mössöksi painekattilassani ja survoin vielä sauvasekoittimella. Lisäsin sekaan vain pienen köntsän sulatejuustoa, viipaleen voita, 2dl kermaa, suolaa, lisäaineettoman kasvisliemikuution sekä valkopippuria. Reseptiarkistosta löytyy jokunen vanhempikin sosekeiton ohje.

Aamulääkkeet

Iltojen pimentyessä ja talven lähestyessä olen ottanut jälleen aamuohjelmaani hörpyn kalanmaksaöljyä, kuten viime vuonnakin. Tämän lisäksi aamuinen terveyspommi käsittää nyt myös raakaa aroniamehua, jonka senkin tein itse tuota aiemmin mainittua painekattilaa käyttäen. Mehu on valmista kymmenessä minuutissa. Aroniaa ei omassa pihassani kasva – mutta monessa muussa pihassa kasvaa, ja jostain kumman syystä melko harvoille se kelpaa ja marjat jäävät poimimatta. Ei tarvitse kuin kysyä, saako kerätä. Se on sääli että suurin osa mätänee puskiin, sillä aronia on vitamiinipommi joka sisältää antioksidanttejakin jopa enemmän kuin moni muu superfoodina myytävä marja.

DSC_0205-001

Monet tekevät aronioista sekamehua omenan kera, jolloin maku sopii jo vähän useammallekin. Minä sain sangollisesta marjoja muutaman litran mehutiivistettä sekä tein aikani kuluksi pari tölkillistä hilloakin. Koska karppaaja ei sokeria käytä, minä jouduin laittamaan näihin molempiin tuotoksiin atamonia säilyvyyden parantamiseksi. Samasta syystä käytin hillon suurustamiseen liivatetta.

DSC_0207-001

Maanviljelijä haukkuu aina kaikki kelit

Tämä on nyt järjestyksessään toinen vuosi, kun olen yrittänyt kasvattaa jotain syötäväksi kelpaavaa omassa pihassani. Suomen nykyisissä oloissa se on erittäin haastavaa, kun yöpakkasia voi tulla ihan milloin vaan, ja lisäksi on toisinaan kuivuutta, toisinaan rankkasateita… kesä voi olla talvella ja talvi kesällä. Kasvukausikin voi jäädä lyhyeksi, kuten tänä vuonna. Ruokaa alkoi tulla pihamaalta pöytään vasta loppukesästä, vaikka sentään oli kylvetty salaatteja ja kaikkea muutakin nopeakasvuista. Viime kesän kylmyydessä mikään ei kasvanut nopeasti. Yrtit viihtyivät kuitenkin hyvin, ja suurin osa niistä on jo kuivattuna purkeissa odottamassa pataan pääsyä.

Ja vielä mainos tähän loppuun…

DSC_0203-001

Painekattilaa voin kyllä suositella. Se on nopeutensa puolesta hätäiselle kokille sopiva, ja sen kanssa tosiaan saa kaiken kypsäksi minuuteissa. Minä ostin käytetyn sveitsiläisen Duromaticin Torista, enkä maksanut montaa kymppiä. Uudet vastaavat voivat olla parin satasen arvoisia, mutta jotain alle satasenkin hintaisia vehkeitä on näkynyt kaupoissa myytävän. Saatan kirjoittaa myöhemmin lisää siitä mitä kaikkea sillä voi tehdä – kunhan olen ensin itse ehtinyt tekemään erilaisia kokeita ja virityksiä sen kanssa..

Samppa Kalminen

Kasvispakoda

Tällä itämaisella kasvisherkulla on monta nimeä, mutta Nepalissa sitä kutsuttiin useimmiten pakodaksi tai pakaundaksi. Kyseessä on raastetuista kasviksista tehty friteerattu nugetti, joka on yleensä melko vahvasti maustettu itämaiseen tyyliin. Näitä tarjottiin usein jonkin ruskean dipin kera jonka sisältöä en tiedä, mutta nyt myöhemmin kotona tuli testattua, että myös jugurtti- tai kermaviilipohjainen kastike sopii hyvin.

Perinteinen pakoda sisältää aika reilusti perunaa ja nugetit uitetaan jossain jauholiemessä ennen friteerausta, mutta minä jätin tietenkin perunan pois hyödyntäen sillä hetkellä kaapissa olevia juureksia, ja jauhon tuntua lisäsin perunakuidun avulla. Näihin voi luultavasti käyttää ihan mitä hyvänsä tuoreita juureksia. Maustamisenkin jätän jokaisen omaksi murheeksi, sillä minä käytin näihin Nepalista ostettua maustesekoitusta, jonka tarkkaa sisältöä en tiedä. Ohjelankana voisi pitää sitä, että näiden kuuluu olla voimakkaasti maustettuja ja jonkin verran tulisia.

Minä friteerasin pakodani rasvakeittimessä, mutta homma onnistuu toki tavallisessa kattilassakin. Ei ole myöskään kiellettyä paistaa näitä pannulla voissa tai laittaa vaikka uuniin – tosin en tiedä millaisiksi tuolloin tulevat.

Friteeraukseen tarkoitettuja öljyjä myydään hyvin varustetuissa marketeissa parin litran muovipöntöissä. Paistoöljyn voi laskea suodattimen tai tiheän siivilän läpi takaisin pulloon sitten kun se on jäähtynyt.

Makrojen laskeminen näille oli hankalaa, joten vedin hatusta 70 grammaa öljyä, joka jäisi friteerauksen jälkeen nugetteihin. Saattaa olla yläkanttiinkin… mutta kukapa tuota tietäisi varmasti? Näitä kertyi tällä ohjeella suurin piirtein uunipellillinen.

Makroravinteet koko satsissa:

Hiilihydraatit: 39,2g
Rasva: 90,3g
Proteiini: 35,6g

Ainekset:

300g kyssäkaalia
1 iso porkkana
1 iso sipuli
1dl perunakuitua
100g survottua nokkosta tai pinaattia
kourallinen juustoraastetta
2tl psylliumia
3tl itämaisia mausteita tai maustesekoituksia
2tl kurkumaa
1tl tulista chilijauhetta
suolaa
1 kananmuna
vettä

Valmistusaika: noin 45 minuuttia.

DSC_0003

1. Raasta kaikki kasvikset kulhoon karkeaksi raasteeksi. Sekoita joukkoon muutkin ainekset ja vaivaa tasaiseksi mössöksi. Lisää vettä niin, että taikinasta tulee sopivan kosteaa ja helposti muotoiltavaa.

2. Pyörittele taikinasta kutakuinkin pyöreitä nugetteja leivinpaperin päällä. Hapsottavat raasteenpätkät kuuluvat asiaan eikä niistä ole haittaa.

3. Kuumenna öljy 160 asteeseen ja upota nugetit öljyyn. Anna paistua, kunnes pinta on sopivasti ruskistunut, noin 5 minuuttia tai vähän kauemman. Voit nostella nugetit ensin paperin päälle mikäli haluat vähentää paistoöljyn määrää niissä, mutta ei ole välttämätöntä. Jos teet nämä kattilassa, käytä reikäkauhaa nugettien nostelemiseen. Tarjoile tuoreeltaan.

Tämänkin ohjeen idea on lähtöisin Turkista. Siellä tarjoiltiin meze-lajitelman yhteydessä porkkanalla höystettyä jugurttidippiä, mutta minä päätin viritellä tätä hieman lisää laittamalla sekaan myös sipulia ja suolakurkkua.

Lidlistä ostettu 12 euron minisilppuri on ollut todellinen löytö. Sillä sai tämänkin ohjeen porkkanat ja sipulit sopivan karkeaksi silpuksi helposti. Jos et vastaavaa vehjettä omista, joudut hakkaamaan vihannekset kokkiveitsellä.

Tämä on erinomainen lisuke grillattavien kylkeen, mutta toimii hyvin dippinäkin – tai kuten Turkissakin osana alkuruokia. Maku paranee jääkaapissa, joten ei ole huono idea antaa sen tekeytyä vaikka yön yli.

Makroravinteet koko satsissa:

Hiilihydraatit: 31,9g
Rasva: 81,2g
Proteiini: 18,8g

Ainekset:

3rkl oliiviöljyä
2 porkkanaa
1 sipuli
1tl tulista paprikajauhetta tai chiliä
1 kokonainen suolakurkku
300g turkkilaista jugurttia
4 valkosipulinkynttä
1rkl sitruunamehua
suolaa

Valmistusaika: noin vartti + tekeytyminen jääkaapissa vähintään 1 tunti.

DSC_0420

1. Tee porkkanoista ja sipulista karkeaa silppua parhaaksi katsomallasi tavalla. Kuumenna oliiviöljy pannussa, ja paista silputtuja vihanneksia käännellen viitisen minuuttia, tai kunnes ne ovat hieman ruskistuneet. Lisää mausteet ja sekoita. Nosta pois levyltä.

2. Lusikoi jugurtti kulhoon. Kuutioi suolakurkku ihan pieniksi kuutioiksi (tähän silppuri ei varmaankaan sovi; voi mennä mössöksi) ja kaada jugurtin sekaan. Murskaa joukkoon valkosipulit ja lisää paistetut kasvikset kun ne ovat hieman jäähtyneet. Lisää myös sitruunamehu.

3. Sekoita tasaiseksi, maista ja lisää suolaa maun mukaan. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään tunnin ajan.

Linssisalaatti

Kanankoipien kaveriksi oli kehitettävä jokin näppärä lisuke, joka ajaisi sekä kasvislisukkeen että salaatin aseman kerralla. Tämä oli juuri sopiva ratkaisu tarkoitukseen, vaikken malttanutkaan olla tekemättä samalla myös mainiota grillisalaattia – kaikkien sitä maistaneiden suurta herkkua.

Sportti linssilastut on näppärä, halpa ja ennen kaikkea nopea tapa valmistaa linssiruokia (paketin kyljessä mainittu 10 minuutin keittoaika on liioittelua – siinä ajassa niistä tulee puuroa), mutta tämän salaatin voi toki tehdä myös tavallisista linsseistä. Kaikki värit käyvät. Tällöin on varauduttava sitten liottamaan niitä sekä keittämään pidempään. Linssit sopivat hyvin myös patoihin ja itämaisiin kastikkeisiin sakeuttamaan lopputulosta.

Koipireidet ovat sinänsä todella helppoa ja erittäin karppia evästä. Niistä saa irti käytännössä kaiken mikä on hampailla jauhettavissa, kun muistaa paistaa pitkään ja hartaasti. 1,5 tuntia leivinuunissa on sopivasti, mutta sama aika 200 asteessa normiuunissa ajanee asian yhtä hyvin. Hieman siirappia tai hunajaa koipien päälle ellei muutama hiilarigramma ahdista, ja vähän mausteita pinnalle.

Valmistusaika: noin 20 minuuttia.

1,5dl linssilastuja
2 porkkanaa
suolaa
1 sipuli
1 vihreä paprika
2 punaista chiliä
1 kesäkurpitsa
200g kirsikkatomaatteja
kourallinen vihreitä oliiveja
50g siemensekoitusta (salaattimix tms)
0,5dl oliiviöljyä
3rkl punaviinietikkaa

DSC_0057

 

DSC_0058

1. Kiehauta puoli litraa vettä kattilassa, ja lisää siihen linssilastut sekä pieniksi kuutioidut porkkanat. Keitä niin, että linssi on pehmeää ja porkkana al dente – pitäisi onnistua lisäämällä nuo molemmat samaan aikaan, linssilastut pehmenevät aika nopeasti. Huuhdo kylmällä vedellä kunnes jäähtyvät ja valuta huolellisesti. Mausta suolalla.

2. Kaada edellä mainitut suureen salaattikulhoon ja lisää loput rojut seuraavasti: kuutioitu kesäkurpitsa, pilkottu sipuli kerrokset toisistaan eroteltuna, viipaloitu chili, suikaloitu paprika sekä halkaistut tomaatit ja oliivit.

3. Kaada päälle oliiviöljyt, etikat ja siemensekoitukset. Sekoita vielä lopuksi ja lusikoi ääntä kohti.

 

Ajattelin julkaista vielä yhden rieskaohjeen sen kunniaksi, että olen ottanut nämä taas ruokavaliooni niiden oltua melko pitkään poissa kuvioista, ehkä ylensöin itseni pois näiden parista aikoinaan? Nyt kuitenkin maistuu taas. Olen myös kehittänyt ohjetta huomattavasti yksinkertaisemmaksi ja ilman hernerouheita ja muita pitkään pehmitettäviä aineksia myös valmistuaika on huomattavasti lyhyempi.

Tämä on siis leivän tapainen viritelmä, joka valmistetaan uunissa pellille levitettynä. Tätä ohjetta voi käyttää myös pizza- tai piirakkapohjana, ja jäähdyttyään sen voi kääriä jopa rullalle. Ohjeessa käytettyjä raasteita voi vaihdella sen mukaan, mitä kaapista sattuu löytymään ja millaiset makumieltymykset kokki sattuu omaamaan.

Tuotos on kohtalaisen hyvin koossapysyvää ja mainio eväs vaikkapa töihin. Parhaimmillaan lämpimänä ja vähintään itsensä paksuisen voiviipaleen kera. Jos kaapista löytyy jotain lihasoosia tai vastaavaa eikä ole muuta tarjolla, pala tätä lautaselle ja kauhallinen soosia päälle ja lämmin ateria on valmis.

Valmistusaika: noin 40 minuuttia.

200g tuorejuustoa
100g kukkakaalia
3 kananmunaa
2 porkkanaa
1 sipuli
1dl perunakuitua
1dl mantelijauhoa
2dl kermaa
1tl psylliumia
suolaa
valkopippuria

DSC_0134

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Raasta kukkakaali, porkkanat sekä sipuli sopivan kokoiseen kulhoon. Riko sekaan kananmunat ja kaavi päälle tuorejuusto. Keitoksen saa helposti sekaisin tavallisella lusikalla.

2. Lisää mukaan kaikki jauhoainekset ja kermat päälle. Mausta ja sekoita hyvin. Tässä kohtaa tämän ohjeen erinomaisuus tulee esille: ei tarvitse odottaa tuntia, 10 minuuttia riittää hyvin.

3. Kaada seos uunipellille, levitä lusikalla tasaiseksi reunoja myöten ja paista uunissa noin 20 minuuttia, tai kunnes paistoksen pinta on kauniin kullanruskea. Anna hieman jäähtyä ennen leikkaamista.

 

Coleslaw

Tämä on ensimmäinen viritelmäni majoneesipohjaisten salaattien genressä. Helppo ja yksinkertainen tehdä, ja ehkä idea poikii jatkossa jotain italiansalaatin korvikkeita tai vastaavaa.

Valmistusaika: 1o minuuttia + maustumisaika
Vaikeusaste: sikahelppo

300g kaalia
100g porkkanaa
50g sipulia
100g creme fraichéa
3rkl majoneesia
1rkl dijon-sinappia
2tl valkoviinietikkaa
1tl sitruunamehua
suolaa ja pippuria myllystä

DSC_0036

1. Raasta kaali, porkkana ja sipuli karkealla terällä, laita kulhoon ja sekoita.

2. Sekoita muut ainekset joukkoon ja laita salaatti jääkaappiin maustumaan tunniksi.