Tag Archive: lohi


Lohimureke

Pakastimen aarteita: kokonainen unohdettu kirjolohi. Viime viikonloppuna tulin tuon aarteen sulattaneeksi, ja mietittyäni voisiko siitä kehitellä tällä kertaa jotain erilaista tuli mieleeni ajatus kalamurekkeesta. Miksei, sillä onhan sitä tullut lihoistakin tehtyä monilla erilaisilla virityksillä terästettynä? Kalan lisäksi halusin tähän myös juureksia ja kananmunia.

Homma menee helpoiten, kun paistaa kalan kokonaisena ja nyhtää sen pulled porkin tyyliin kypsänä poistaen samalla kaikki havaitsemansa ruodot. Kokonaan niiltä ei tietenkään voi välttyä koska kala on aina kala, mutta vähemmän tulee keskeytyksiä itse ateriointiin kun enimmät on pois jo valmiiksi. Tietysti voi ostaa fileenkin, jos haluaa päästä helpommalla tai muuten vaan laiskottaa.

Minä nipsaisin kalalta pään pois ja halkaisin koko otuksen kahtia suureen uunivuokaan. Näin puolen tunnin paisto 200 asteessa riittää hyvin kypsentämiseen. Kilon kalasta jää tietenkin puolet muuhun syömiseen vielä murekkeen väsäämisen jälkeen. Minä söin sellaisenaan lisäten mausteet suoraan lautaselle.

Minä käytin tämän paistamiseen irtopohjavuokaa, mutta homma varmasti onnistuu missä tahansa uuninkestävässä astiassa. En tosin tiedä saako tämän kumottua nurin ehjänä ihan joka astiasta. Minulla oli kuitenkin tarkoituksena vähän hifistellä ja saada tuotos näyttämään kakulta. Koristeluun käytin keitettyjä kananmunia, oliiveja sekä kapriksia. Mielikuvituksen avulla voi tietysti keksiä jotain muutakin.

Tämä mureke maistuu hyvin pääruokana jonkin lisukkeen kera, mutta yhtä hyvin se soveltuu myös kylmäksi alkupalaksi.

Makroravinteet murekkeessa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 47g (7%)
Rasva: 205g (66%)
Proteiini: 162g (24%)
Kuitu: 26g (2%)

Ainekset:

500g lohta
2 sipulia
150g porkkanaa
200g palsternakkaa
1dl mantelirouhetta
3 kananmunaa
200g yrttituorejuustoa
3rkl sitruunamehua
suolaa
tilliä
valkopippuria

Koristeluun:

3 kananmunaa
kourallinen vihreitä oliiveja
kapriksia

Valmistusaika: reilu tunti.

dav

 

dav

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Poista kalan pää ja halkaise eläin kahtia. Asettele puolikkaat uunivuokaan, ja paisto noin puoli tuntia.

2. Kalan ollessa uunissa voit raastaa kasvikset suureen kulhoon sekä laittaa 3 kananmunaa veteen keittymään. Sekoita tuorejuusto ja mantelirouhe sekä riko 3 munaa raasteiden sekaan. Odottele kalan kypsymistä.

3. Ota paistunut lohi uunista, ja nyhdä siitä irti paloja poistaen samalla ruodot. Varo polttamasta näppejäsi. Laita kalasta nyhtämäsi palat kulhoon ja survo ne hienommaksi haarukalla. Lisää seokseen lopuksi suola, sitruunamehu sekä muut mausteet ja sekoita uudelleen. Testaa maku.

4. Kaada seos irtopohjavuokaan, jonka pohja on vuorattu leivinpaperilla. Tasoita pinta lusikalla tai lastalla, ja laita vuoka uuniin. Paista vielä noin 25 minuuttia, ja ota sitten ulos koristelua varten.

5. Kuori keitetyt munat ja viipaloi ne. Munaleikkurilla saat paremman jäljen kuin minä veitsellä. Koristele haluamallasi tavalla ja tarjoile joko heti tai myöhemmin kylmänä.

Mainokset

Karppaajan joulu 2014

Tänä vuonna vietettiin lajissaan toista joulua, jolloin karppaus on kuulunut elämäntapoihini. Karppaus tietenkin vaikutti hyvin monelta osalta siihen mitä joulupöydässä oli tarjolla, mutta toisaalta joulunaika on myös ollut pientä irtiottoa arjesta ja esimerkiksi suklaata on syöty ja joitain makeampiakin juomia juotu. Pitää kuitenkin muistaa se perussääntö, ettei joulun ja uuden vuoden välissä syödyllä ole merkitystä… jne.

En jaksanut ryhtyä räpsimään kuvia jokaisesta ruokalajista erikseen, joten saatte nyt tyytyä suureen ryhmäkuvaan, jossa suurin osa sapuskoista on esillä. Osasta on olemassa jo reseptikin tässä blogissa, jolloin saat linkkiä klikkaamalla esiin sekä ohjeen että paremman kuvan tekeleestä.

DSC_0016

Vasemmalla alhaalla: Joululaatikot, jotka tein kaikki itse mukaillen kaikissa lanttulaatikon ohjetta – vasemmalta lukien lanttu, punajuuri, kurpitsa. Lanttu oli valmiina soseena, muut kuutioin, keitin ja survoin itse. Laatikoiden osalta tuli havaituksi, ettei siirappia sovi jättää niistä pois, mikäli haluaa aidon makuista joululaatikkoa. Mausteiksi tuli kanelia, inkivääriä, muskottia sekä ruususuolaa. Punajuurilaatikkoon sulatin vähän aurajuustoakin sekaan – lähinnä kai tottumuksesta. Kaikki on paistettu hitaasti leivinuunin lämmössä, kun kinkku oli ensin saatu ulos.

Lasikulhot laatikoiden yläpuolella: Omatekoinen sienisalaatti, sekä hieman italiansalaattia ajatellen jo kesän grillijuhliin suunniteltu grillisalaatti. Nämä molemmat ovat huomattavasti maukkaampia kuin kaupan tavara, ja varsinkin grillisalaatista on tullut paljon hyvää palautetta kaikilta, jotka sitä ovat päässeet maistamaan.

Valkoionen kulho salaattien yläpuolella: Omatekoinen rosolli. Tein tämän itse ensimmäistä kertaa viime jouluna – lähinnä protestiksi kauppojen ylihinnoitelluille valmistuotteille. Rosolli on helppo tehdä, sillä se on suurimmaksi osaksi vain pilkkomista. Ainoastaan porkkanakuutiot kiehautin, että niistä tulisi hieman pehmeämpiä.

Juustotarjotin, keskellä pöytää: Meikäläisen joulupöydässä juustoja on perinteisesti ollut hyvä valikoima, ja niitä on ollut tarjolla aterialla sekä myös sen jälkeen. Kuutioin kaiken valmiiksi napostelun helpottamiseksi. Lautasella on klo 9:stä myötäpäivään: aurajuustoa, kotijuustoa, Riitan Herkun savuchilisulatejuustoa, Salaneuvosta, lisää kotijuustoa (tätä suosikkia on hyvä olla pöydän molemmille puolille erikseen), savuporo-Koskenlaskijaa. Niin… ja Musta-Pekka oikeutetusti lautasen keskellä. Ilman sitä ei jouluakaan tule.

Valkoinen pyöreä kulho juustotarjottimen alla: Keitettyjä tölkkiherneitä. Ihan kaikkea ei tarvitse valmistaa alusta alkaen itse.

Valkoiset neliskanttiset kiput etualalla keskellä: Todella tujua itsetehtyä sinappia sekä oliivitahnaa. Oliivitahnan keksin jokin aika sitten pikkusuolaisten täytteeksi, mutta nyt ajattelin sen sopivan kylmäsavulohen kaveriksi. Kaikessa yksinkertaisuudessaan: Lidlin maustamatonta tuorejuustoa, saman verran vihreitä kivettömiä oliiveja sekä hieman sitruunamehua ja sauvasekoittimella tasaiseksi. Hieman lisää notkeutta kuohukermalla, mikäli tarpeen.

Soikea tarjoilukulho sekä pitkulainen valkoinen lautanen oikealla: Bulkkipakatetoitua kalaa suoraan jalostamolta rannikolta. Soikeassa kylmsavulohta, pitkässä savustettua pippurilohta. Kalaherkut tulivat joulupöytään lahjoituksena.

Pyöreä lautanen juustotarjottimesta oikealle: Herra Snellmannin herkkumaksamakkaraa sekä oliiveja ja kapriksia. Maksamakkaroissa on eroja, mutta tämä on parasta.

Pyöreä lautanen edellämainitusta oikealle: Metwurstihyytelöä. Se on valmistettu samalla ohjeella kuin viimejouluinen lohihyytelö. Tein myös saman ohjeen avulla katkarapuhyytelön (ei näy kuvassa), jossa oli siis survottuja katkarapuja, enemmän sitruunamehua, sitruunapippuria sekä reilusti viime kesän kuivattua tilliä.

Pienet neliskanttiset kulhot oikealla: Joulupöydän sillit. Perinteinen Abban valkosipulisilli sekä saman puljun tomaatti-chili silliherkku.

Musta kippo viinien vieressä: Hillosipuleita, nämäkin suoraan purkista.

Juomat: Espanjalainen rosé-kuohari sekä lahjaksi saatu australialainen valkoviini. Tässä taloudessa ei asu punaviinin ystäviä, joten siksi viinien kohdalla tuli meneteltyä näin. Jälkiruokajuomaksi Meukowin makea vaniljakonjakki – olen ottanut oikeudekseni ostaa yhden pullon vuodessa.

Entäs se kinkku?

Ei mahtunut kuvaan. Tänä jouluna kinkun haku ei ollutkaan läpihuutojuttu, sillä monet kaupat myivät eioota jo maanantaina ennen aattoa. Vasta neljännellä yrityksellä pakastettuja kinkkuja löytyi Seinäjoen Halpa-Hallista. Ilmeisesti tämä surkea taloustilanne on vaikuttanut tähänkin, eivätkä kauppiaat halua ottaa riskejä. Olisi kurjaa joutua myymään tavaraa alennuksella pois joulun jälkeen. Katoa oli ollut kuulemani mukaan kinkkujen lisäksi myös ainakin sienisalaattien ja jopa suklaakonvehtien kohdalla. Näin surkeaa ei ole Suomessa ollut ainakaan niinä vuosina kun olen itse joulusapuskani ostanut – kuin muinaisessa Neuvostoliitossa elettäisiin.

Ostin noin 7,5kg harmaasuolatun juhlakinkun potkalla, kuten aina ennenkin. Perinteinen 12kg joulukinkku on leivinuuniin liian iso eikä sitä täällä kukaan jaksaisi kaikkea syödä lomien aikana. Kinkun paistamiseen ei mitään sinappivirityksiä tai muuta vastaavaa ole ennenkään tarvittu, joten työnsin sen siis leivinuuniin ja annoin olla kunnes se oli kypsä. Kinkun jäähdyttyä kuorin nahan pois jättäen kuitenkin rasvakerroksen paikoilleen, sillä ilman sitä ei kinkku maistu joulukinkulta. Potkaosan sekä nahat laitoin pakkaseen myöhempiä sovelluksia varten, ja säilöin myös kinkusta irronneet rasvaliemet lasitölkkeihin niinikään myöhemmin hyödynnettäväksi.

Maistuuko vielä?

Jep. Kinkkua on vielä vaikka kuinka. Tänään ennen tämän kirjoittamista aloitin aamuaskareeni väsäämällä uudet satsit grillisalaattia, sienisalaattia sekä rosollia. Nämä kävisivät kaupaksi täällä vaikkei edes olisi joulua. Kaivoin myös pakkasesta yhden pötkön valmista porkkanasosetta ja pykäsin vielä yhden laatikon, joten nyt on sitäkin saatu syödä. Kun lasketaan mukaan aatoksi tehdyt sekä myös kaupan maksalaatikot niitä on nyt ollut yhteensä viittä eri lajia.

Eilen haettiin kaupasta lisää juustoja sekä silliä. Minimanin hyllyt notkuivat monelta osin tyhjyyttään, eikä joulusta yli jääneitä tuotteita oltu vielä raaskittu varustaa kunnon alennuksin. Suurin osa hevi-osaston kamasta oli nahistunutta ja myyntikelvotonta. Suklaata myytiin enimmäkseen samalla hinnalla kuin ennen jouluakin.

Eilen illalla oli myös ensimmäinen irtiotto näistä eväistä, eli kävimme tuhostamassa yhden S-lahjakortin Seinäjoen Amarillossa. Aamulla kinkku maistui taas.

Grillikauden avajaiset

Tänään on grillauskausi virallisesti avattu Ilmajoella. Moni on luultavasti tehnyt saman jo paljon aiemmin, mutta nyt sattui molemmilla olemaan vapaapäivä samaan aikaan ja säätkin vielä suosivat – navakkaa tuulta lukuun ottamatta. Aurinko on kuitenkin paistanut suurimman osan päivästä. Grillatut eväät olivat sopiva huipennus pihatöiden merkeissä vietetyn päivän päätteeksi.

Näin kesän korvalla joka paikassa jaksetaan mainostaa erilaisia kaasu- ja sähkögrillejä, mutta itse olen niin vanhanaikainen, että haluan edelleen grillata pihvini ja käristeeni perinteisessä hiiligrillissä – ja tämä asia tuskin tulee muuttumaan. Hiiligrillin tuoksu kuuluu olennaisena osana kesään.

Grillaus on muutenkin erittäin sopiva tapa syödä karpisti, sillä yleensähän ideologiaan kuuluu mättää niin reilusti erilaisia lihatuotteita, ettei niiden kaveriksi oikein kaipaakaan muuta kuin salaatteja. Foliossa tai vartaissa grillatut kasvikset ovat myös hyvä lisä, mutta nyt oli jo niin reilusti kaikkea, etten jaksanut sellaisia enää ruveta väsäämään. Näillä lähti nälkä naapureita häiritsemään!

Menu

  • Lidlin ykkösnyrkkiä sopivan rapeaksi grillattuna
  • Itse marinoituja porsaan kassler-pihvejä
  • Grillisalaattia
  • Savulohi-aurajuustosalaattia
  • Ranskankerma-sipulidippiä
  • Avokadosurvosta
  • Omatekoista chilisinappia
  • Omatekoista vichyä

DSC_0053

DSC_0050

Tein marinadin jo eilen, ja laitoin maustamattomana ostetut pihvit ja liemen pakastepussiin jääkaappiin yöksi maustumaan. Osan liemestä säästin pihvien voiteluun grillauksen aikana.

Ainekset: 4rkl oliiviöljyä, yksikyntinen valkosipuli murskattuna, 2rkl soijakastiketta, 2rkl osterikastiketta, 2rkl punaviinietikkaa, 1tl suolaa, 1tl juustokuminaa, 3 tippaa Blair’s Ultra Death-kastiketta, loraus kermaa.

Lohi ja aurajuusto sopivat yhteen oikein hyvin, ja näillä värkeillä salaatistakin irtoaa mukavasti kaloreita. Vuohenjuusto voisi olla seuraava kokeiltava vaihtoehto tällaiseen salaattiin. Salaatti on kuvan mukaisesti rakennettu suurelle lautaselle, mutta mikään ei tietenkään estä toteuttamasta sitä toisin. Aurajuuston voisi myös piilottaa lohirullien sisään, mutta sain ajatuksen päähäni liian myöhään – rullat oli jo pyöritelty valmiiksi.

Ainekset: pussi friseesalaattia, kesäkurpitsan puolikas suikaleina, keltainen paprika suikaleina, 200g savulohta siivuina ja rullalle käärittynä, kourallinen oliiveja, mieto vihreä chili viipaloituna, vähän punasipulia ohuina renkaina, puoli pakettia aurajuustoa murusteltuna, päälle oliiviöljyä ja valkoviinietikkaa.

Chilisinappi on väsätty joululta yli jääneestä Comansin sinappijauheesta. Sinapin väsääminen on yksinkertainen temppu: kaikki ainekset vain sekaisin ja koostumus viimeistellään sopivalla määrällä joko vettä tai kermaa.

Ainekset: 4rkl Colman’s sinappijauhetta, 2rkl karppisokeria, 1tl tulista intialaista chilijauhetta, 2rkl oliiviöljyä, 2tl valkoviinietikkaa, ripaus suolaa, vettä tai kermaa niin paljon, että sinappi on sopivan notkeaa.

Avokadosurvos vasta yksinkertainen homma onkin: kaavitaan kokonainen kypsä avokado ulos kuorestaan ja survotaan lusikalla tai haarukalla kulhoon. Maustetaan ruususolalla ja pippurisekoituksella ja sekoitetaan.

Grillisalaatti on vanha ja moneen kertaan hyväksi todettu lisuke lähes kaikkeen. Ohjeen löydät täältä.

Dippi on peräisin lahjaksi saadusta Kotigastronomin jauheesta. Sekoitin jauheen kermaviilin sijasta turkkilaiseen jugurttiin.

Vichy syntyy sodastreamin avulla hanavedestä ja ripauksesta ruususuolaa. Yllättävän hyvää – kannattaa ehdottomasti kokeilla jos kyseisen aparaatin omistaa. Ruusuolan avulla happoveteen tulee oikea kivennäisveden maku, kivennäisaineden kera. Suolaisten ja rasvaisten eväiden päälle tätä kuluikin ihan kiitettävä määrä. =)

Lohihyytelö

Tässä jälleen uusi herkku, joka ei ole aiemmin joulupöytääni kuulunut. Tämän voisi ajatella kala-aiheisena voileipäkakun täytteenä ilman voileipää. Olen joskus ennen karppiaikoja tehnyt sellaisen, ja täyte oli koostumukseltaan melko samanlainen kuin tämä, tosin kalan tilalla oli kinkkua. Tästä sain idean hyytelön tekemiseen.

Joululahjojen joukossa oli noin 600g filee kylmäsavulohta, joten päätin sijoittaa tähän siitä osan. Alkuperäinen suunnitelma oli käyttää hyytelöön kypsennettyä kalaa. Ratkaisu oli hyvä, sillä suoraan kalaviljelmältä tullut filee oli paljon maukkaampaan kuin kaupoissa myytävät, tosin se oli siivuttamatonta. Tämä oli myös yllättävän helppo tehdä ja tulee sisältymään jouluperinteisiin myös tulevaisuudessa, ja ilmeisesti tätä joutuu tekemään vielä muulloinkin.

Edit 28.12.2013: Tein välipäivien aikana oikein maukkaan meetwurstihyytelön tätä lohihyytelön ohjetta mukaillen. Kala siis korvataan meetwurstisilpulla, ruohosipuli tavallisella sipulilla, tuorejuustoksi Lidlin chilillä maustettua ja rosepippurin tilalle mustapippuria. Samaa periaatetta voi siis soveltaa vaikka millaisen hyytelön tekemiseen. Kannattaa kuitenkin käyttää jotain voimakkaan makuista, ettei hyytelöstä tule liian mautonta.

Edit 30.12.2014: Lisään vielä yhden hyväksi havaitun variaation lohihyytelöstä. Tässä kalan tilalle 300g murskattuja / silputtuja katkarapuja, ruohosipulin tilalle tilliä joko tuoreena tai kuivattuna sekä pinnalle  sitruunapippuria. Tämä on hieman miedompi vaihtoehto, joka sopii muutenkin pöytään kuin jouluna.

Valmistusaika: 15 minuuttia + hyytyminen yön yli.

200g kylmäsavulohta
200g tuorejuustoa
2dl kermaa
3rkl turkkilaista jugurttia
nippu ruohosipulia
1/2 sitruunan mehu
5 liivatelehteä
rosepippuria
suolaa

DSC_0029

1. Pilko kala pieniksi paloiksi. Sekoita tuorejuusto ja turkkilainen tasaiseksi massaksi, ja lisää tähän massaan silputtu ruohosipuli sekä kala. Purista sekaan myös sitruunamehu sekä lisää mausteet.

2. Vaahdota kerma eri astiassa ja vatkaa se massan sekaan. Sulata liivatteet tilkkaan kuumaa vettä ja lisää sekin massaan vatkaimen edelleen soidessa.

3. Vuoraa kulho (tai useita pienempiä kulhoja) elmu-kelmulla ja lusikoi massa päälle. Tasoita tiiviiksi lusikalla. Käännä kelmun reunat hyytelön päälle ja sijoita yöksi jääkaappiin.

4. Käännä kelmun reunat auki ja kumoa hyytelö lautaselle. Nosta kulho pois ja poista kelmu varovasti. Ripottele pinnalle rosepippuria. Tähän voisi ajatella myös lisää ruohosipulia, persiljaa tai vaikkapa mätiä.