Tag Archive: liha


Päätin taas vaihteeksi tehdä tällaisen pienen korjauspäivityksen, kun satuin huomaamaan millaista paskaa Iltalehden terveyspalstalla jälleen kirjoitetaan. Tällä kertaa kyse ei ole hiilihydraateista vaan proteiineista, mutta jotenkin kummasti tämäkin kirjoitus silti jälleen hyökkää karppaajia vastaan unohtaen ne proteiinit lähes kokonaan. Vaikka teksti oli otsikoitu kertomaan liiallisen proteiinin saannin haitoista, useimmissa kohdissa puhuttiin kuitenkin lähinnä siitä, mitä hiilihydraattien vähentäminen saa aikaan.

Yleensä mielletään, että karppaajat mättävät suuhunsa liikaa lihaa ja muuta proteiinipitoista, mutta käytännössä asia ei kuitenkaan näin ole – tai ei ainakaan pitäisi olla. Proteiinin liikasaannille altistuvatkin lähinnä ne punttisali-ihmiset, jotka vetävät suurimman osan ravinnostaan erilaisina jauheina.

Yleinen suositeltava proteiinin määrä on gramma jokaista tavoitepainokiloa kohden, eli: jos painat sata kiloa ja haluaisit painaa 80kg, on tällöin sopiva määrä proteiinia 80g päivässä. Se olisi kutakuinkin puoli kiloa jauhelihaa, 12 kananmunaa tai kaksi pakettia grillimakkaraa. Rankkaa salitreenausta harrastavat voivat tietenkin syödä enemmän, koska treenin jälkeen lihakset käyttävät proteiinia enemmän kuin mitä sohvalla makoiluun kuluisi. On kuitenkin aika työlästä saada sellainen proteiinimäärä pelkästä ruuasta, joten tällöin astuvat kuvaan ne tiivistetyt heraproteiinijauheet. Niistä onkin jo paljon helpompi saada yliannostus – monilla kun on tapana vielä ottaa vähän enenmmän, ikään kuin varmuuden vuoksi ettei vaan lihasten kehitys hidastuisi.

Käydään nyt kuitenkin läpi nämä Iltalehden jutussa mainitut viisi kohtaa, jotka enemmän tai vähemmän liittyvät proteiinin saantiin. Kirjoitan omat kommenttini jokaisen kohdan perään. Minä olen hieman lyhentänyt näitä, mutta alkuperäinen teksti on luettavissa täältä.

1. Hengitys alkaa haista

Pyritkö maksimoimaan proteiinin saannin ja minimoimaan hiilihydraatit? Niukka hiilihydraattien saanti voi johtaa ketoosiin. Ketoosissa elimistö alkaa käyttämään ensisijaisena energianlähteenään hiilihydraattien sijasta rasvaa. Hengitys alkaa haista. Se johtuu siitä, että aineenvaihdunnassa syntyvä ammoniakki alkaa haista hengityksessä. Koska löyhkä nousee elimistöstä, hampaiden pesu tai lankaus eivät auta ongelmaan.

Noniin. Tässä puhutaan niukasta hiilihydraattien saannista eikä liiasta proteiinista. Monelle karppaajalle ketoosi on juurikin se tavoite siitä syystä, että se mahdollistaa tehokkaan laihtumisen. Toisaalta se on hyvin todennäköisesti myös se tila, missä koko ihmiskunta eleli vielä silloin, kun olimme metsästäjä-keräilijöitä eikä hiilihydraatteja ollut niinkään saatavilla. Ihmisen elimistö on edelleen sopeutunut ketoosiin, sillä geneettisessä mielessä me emme muutu niin nopeasti kuin me muutamme ruokailutottumuksiamme tai millä vauhdilla yhteiskunta ja kaikki se, mistä ihmisten elämä normaalisti koostuu, muuttuu.

Ketoaineilta haiseva hengitys on oikeastaan ketoosin ainoa miinuspuoli, mutta onneksi se ei ole vaarallista. Mieluummin se kuin ylipaino – ainakin jos minun mielipidettäni kysytään. Ja jos noina muinaisina aikoina kaikkien hengitys haisi samalta ketään ei varmasti häirinnyt, ja oli se muutenkin luultavasti niistä ongelmista pienimpiä silloin, kun päivittäinen syöminen ei ollut mikään itsestäänselvä asia.

2. Olet huonolla tuulella

Hiilihydraattien vähentäminen korreloi myös mielialasi kanssa. Aivot tarvitsevat hiilihydraatteja. Ne ovat yhteydessä mielihyvää ohjailevan välittäjäaine serotoniinin tuotantoon. Australialaistutkimuksen mukaan vähähiilihydraattipitoista ruokavaliota noudattaneet ylipainoiset olivat kiukkuisempia kuin enemmän hiilihydraatteja syöneet.

Tämäkään ei liity mitenkään proteiineihin. Karppauksen vastustajat jaksavat veisata tätä samaa virttä maailman tappiin asti, vaikkei se ole totta edes puoliksi. On sanomattakin selvää, että huumevieroituksessa oleva voi olla vähän kärttyisä tai kyrpiintynyt kaikkeen, ja juurikin siitä tässä on nimenomaan kysymys, sokerista vieroittumisesta. Se on kovan luokan huume, joka on tutkitusti sieltä pahimmasta päästä, kun vertaillaan huumeiden koukuttavuutta. Kun saa sokeriannoksensa ajoissa, pysyy hymykin huulilla.

Karppauksen avulla makeanhimosta pääsee eroon, kunhan ensin jaksaa kärvistellä sen vieroitusjaksonsa loppuun. Tämän jälkeen yleinen fiilis kohoaa niin korkealle ettei sitä osaisi uskoa, ellei olisi itse sitä kokenut. Aiempaa jatkuvasti väsynyttä ja tympeää olotilaansa on luullut normaalitilaksi, vaikka kyseessä on ollut verensokerin epätasapainosta johtuva tila. Karppaajan verensokeri pysyy tasaisen matalana, ja näin myös olotila on vakaa eikä ailahtelevainen.

Teknisessä mielessä homma menee niin, että elimistö muuttaa niitä kertyneitä läskejä sokeriksi, jota aivot sitten käyttävät. Se on elimistön tapa varmistaa sokerin saanti sellaisissa oloissa, jolloin aivojen omistaja ei sitä suuhunsa jostain syystä halua laittaa. Ketoosin käynnistyminen kuitenkin ottaa oman aikansa, ja ne ensimmäiset päivät voivat olla melko ahdistavia. Jos taas syöt sokeria jonkin verran mutta et paljoa, et pääse ketoosiin etkä myöskään irti riippuvuudesta. Tällaisia ovat varmasti juuri nuo australialaistutkimuksen kiukkuiset ihmiset.

3. Munuaiset kuormittuvat

Hyvin runsasproteiininen ruokavalio kuormittaa munuaisia. Runsasproteiininen ruokavalio nimittäin lisää typen eritystä, mikä on munuaisille kova paikka.

Ensimmäinen kohta, joka käsittelee proteiineja ja on vieläpä tottakin. Munuaisten kuormittaminen lihaa syömällä on kuitenkin vaikeaa, kuten jo tekstin alussa esimerkkien avulla kerroin. On syötävä todella valtava määrä. Toisaalta tiedän tapauksia, joissa henkilöiden maksa-arvot ovat paukkuneet reippaasti yli viitearvojen kun niitä on tutkittu – kaikki puntinnostajia eikä kukaan heistä ole karpannut.

4. Ruuansulatus tökkii

Moni proteiini-intoilija keskittyy syömään eläinperäisiä proteiininlähteitä. Lihakset ehkä kiittävät, kun syöt esimerkiksi kanaa ja raejuustoa. Kuitujen saanti voi kuitenkin jäädä heikoksi, kun vaihdat kasviperäiset tuotteet, kuten pavut, hedelmät ja vihannekset, eläinperäisiin. Kuitu nimittäin edistää ruuansulatusta, joten ilman sitä seurauksena voi olla vatsavaivoja ja turvotusta.

Tämäkään ei liity proteiineihin, vaan lähinnä kuidun saannin vähyyteen. Tekstissä annetaan selkeästi ymmärtää, että jonkin ravintoaineen lisääminen johtaisi automaattisesti jonkun toisen aineen karsimiseen. Kyllä minultakin terveystarkastuksen yhteydessä kysyttiin kuiduista, mutta minä saatoin kertoa kaapista löytyvän jos jonkinlaista siementä ja rouhetta, joiden avulla esimerkiksi omatekoisesta leivästä tulee vähähiilihydraattista mutta todella kuitupitoista. Sitten vielä päälle kasviksia ja salaattia jokaisella aterialla, joten ei ole syytä huoleen.

Ketoosidieetin alussa maha voi olla sekaisin ja voi olla rasvaripuliakin, mutta se meni ainakin omalla kohdallani melko äkkiä ohi ja siitä eteenpäin elimistö ei ole vielä koskaan toiminut yhtä hyvin.

5. Paino nousee

Vahvasti proteiinipitoinen ruokavalio voi auttaa sinua pudottamaan painoa lyhyellä aikavälillä, mutta seuraukset pitkällä tähtäimella ovat päinvastaiset. Pitkäaikainen tutkimus todisti, että paljon proteiinia syövät tutkitut olivat 90 prosenttia todennäköisemmin ylipainoisia kuin ne, jotka söivät sitä vähemmän. Tutkimuksessa oli mukana yli 7000 henkilöä.

Tässäkin kohdassa on perää. Teksti ei kerro mitä muuta tutkittujen ruokavalioon kuului, mutta tulokset ovat järkeenkäypiä siinä mielessä, että elimistöllä on taipumusta muuttaa ylimääräinen proteiini hiilhydraateiksi, joista lihominen tässä tapauksessa johtuu. Kannattaa siis pitää proteiinin määrä kohtuullisena – eli oikeassa suhteessa siihen, mitä lihaksesi tarvitsevat.

Lopuksi…

Jotenkin on jälleen vaikea olla ajattelematta tämänkin Iltalehden kirjoituksen taustavoimaksi elintarviketeollisuutta, jonka etujen mukaisesti meidän tulisi syödä sellaista ruokaa joka on mahdollisimman prosessoitua, mahdollisimman halvoista aineksista valmistettua ja joka voidaan hyvin brändättynä myydä ihmisille kovaan hintaan.

Tämän blogin kirjoituksista sekä ruokaohjeista löytyy kuitenkin eväitä niille jotka haluavat laihtua, syödä terveellisesti ja saada itselleen muutenkin hyvän olon.

Samppa Kalminen

Mainokset

Heti kärkeen varoitus lihoista, erityisesti Poutun tuotteista: kannattaa aina lukea sisäfileenkin tuoteseloste. Vaikka tuote on helppo ulkonäon ja nimen perusteella mieltää lihaksi voi totuus silti olla jotain aivan muuta. Minä haksahdin nappaamaan halvan lihan tarjouslaarista, ja vasta ihmeteltyäni lihoista pannuun irtoavaa paksua kastikkeen kaltaista lientä kaivoin paketin esiin roskiksesta ja totesin: lihaa vain reilut 70%. Eikö fileessä pitäisi olla 100%? Litkut kaatuivat viemäriin ja jäljelle jäävät lihat menivät uuniin pähkinäisen kastikkeen kera.

Suomen elintarvikealan touhuja ei voi kuin ihmetellä. Muuallakin matkanneena voin väittää, että ainoastaan täällä lihatuotteisiin pyritään laittamaan mahdollisimman paljon kaikkea muuta paitsi itse lihaa. Halpa tarjoushinta on siis pelkkää hämäystä, jos lihat on paisutettu ruiskuttamalla niihin jotain paskaa, joka sitten vielä pahimmassa tapauksessa pilaa sapuskat, jotka niistä oli tarkoitus valmistaa.

Ikävästä yllätyksestä huolimatta sain aikaiseksi maukkaan, mutta hieman pienemmän satsin maukasta syötävää. Ruusukaaleja tulee harvemmin käytettyä, mutta jos vaikkapa tavallinen kaali alkaa tökkiä tuovat nämä mukavaa vaihtelua sekä maun että myös ulkonäön puolesta. Tähän tarkoitukseen soveltuvat hyvin pakasteena myytävät, sillä tuoreita ei juuri näihin aikoihin kaupoista löydy.

Makroravinteet lihakastikkeessa:

Hiilihydraatit: 43,8g
Rasva: 322,8g
Proteiini: 151,1g

Makroravinteet ruusukaaleissa:

Hiilihydraatit: 14g
Rasva: 44,1g
Proteiini: 10,2g

Ainekset:

600g porsaan sisäfileetä
voita
suolaa
pippuria
100g pähkinöitä
1 sipuli
1 vihreä chili
4 valkosipulinkynttä
2rkl seesamöljyä
1tl juustokuminaa
1tl kanelia
400g kookosmaitoa
1dl kermaa

Ruusukaalit:

700g ruusukaalia
50g voita
herbamarea

Valmistusaika: vajaa tunti.

DSC_0057

DSC_0056

DSC_0058

1. Leikkaa liha siivuiksi ja ruskista se pannulla voissa. Rouhi sekaan myllystä suolaa sekä pippuria. Laita lihat uuninkestävään astiaan. Rouhi pähkinät blenderissä (tai käytä valmista rouhetta). Puhdista pannu, ja paahda pähkinärouhetta siinä muutamia minuutteja ilman rasvaa. Lisää sitten öljy sekä mausteet ja sekoita.

2. Kaada pähkinät kulhoon ja kuullota sitten silputtu sipuli, pilkottu chili sekä murskattu valkosipuli. Lisää nämäkin samaan kippoon pähkinöiden kanssa ja sekoita jälleen. Kaada sekaan kookosmaitotölkki sekä kerma. Maista ja suolaa.

3. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kaada kastike lihojen päälle ja laita uuniin. Keitä sillä välin ruusukaalit herbamarella maustetussa vedessä, noin 15 minuuttia. Kaada vesi pois, nosta jälleen kerran pannu levylle ja paista ruusukaaleja voissa pyöritellen niin, että ne pinnastaan ruskistuvat. Lihoille riittää noin 25 minuuttia uunissa.

Bulgogi tarkoittaa perinteistä korealaista kastiketta, jota voidaan käyttää erilaisten ruokien pohjana. Minä päätin väsätä tähän kastikkeeseen perustuvan lihapadan, joka on tehty marinoimattomasta possusuikaleesta, mutta naudanliha tai kana käy ihan yhtä hyvin – Koreassa syödään näitä kaikkia. Älkää kuitenkaan käyttäkö mitään valmiiksi (pilalle) marinoitua paskaa, joita Suomen kaupat ovat nykyään täynnä, sillä tämä satsi marinoidaan itse.

Kastikkeen valmistus on yhtä helppoa kuin aiemmin julkaistun kimchin kastikeosa, ja lihoja on tarkoitus marinoida kastikkeessa yön yli ennen paistamista. Myös sienet sekä rapeat kasvikset ovat oleellinen osa liharuokia itämaisissa keittiöissä. Kasviksista saa rapeita, kun ei keitä / paista niitä pehmeiksi asti.

Marketeista löytyy yleensä tuoreita herkkusieniä ja paremmista mestoista jopa siitake-sieniä, mutta minä käytin tähän kuivattuja herkkutatteja, joita ei tarvinnut lähteä keittiön yläkaappia kauempaa hakemaan. Kuivatut sienet on syytä liottaa ensin, tattien kohdalla mielellään jopa yön yli.

kastiketta kannattaa tehdä kerralla kunnon satsi. Sitä voi hyödyntää monissa muissakin virityksissä, ja tähänhän ei todellakaan mene kuin muutama ruokalusikallinen. Mikään ei tietenkään estä tekemästä pienempääkin satsia, mutta sitten jäljelle jää vajaita hedelmiä.

Yksi korealaisen ruuan ominaispiirre on se, ettei se yleensä ole esteettisessä mielessä kovin kaunista katseltavaa. Soijakastikkeen avulla kaikesta tulee kutakuinkin saman väristä, ja kepeillä syöminen rajoittaa sapuskan olomuotoa niin, että lähes kaikki on aina paloiksi pilkottua. Minä yritin piristää tätä settiä hieman tekemällä sen kaveriksi vihreää parsakaaliriisiä, joka tarjoillaan salaatinlehdeltä. Lautasella oli tietenkin myös kimchiä – josta monet väittävät, että sen syömiseen jää koukkuun. Saattavat olla oikeassakin…

Makroravinteet:

Pata:

Hiilihydraatit: 16,9g
Rasva: 147,7g
Proteiini: 80,9g

Kastike:

Hiilihydraatit: 51,5g
Rasva: 0,7g
Proteiini: 16,3g

Riisi:

Hiilihydraatit: 13,7g
Rasva: 101,8g
Proteiini: 29,6g

Ainekset:

Pata:

6rkl seesam-öljyä
400g maustamatonta lihaa tai kanaa suikaleina
2 porkkanaa
100g kiinankaalia (paksu valkoinen juuriosa)
2dl kuivattuja sieniä (tai 300g tuoreita)

Bulgogi-kastike:

1 omena
1 päärynä
1 sipuli
1 yksikyntinen valkosipuli (tai muutama kynsi tavallista)
2dl soijakastiketta

Riisi:

70g voita
600g parsakaalia
1 luomukasvisliemikuutio
3rkl seesam-öljyä
suolaa

Valmistusaika: reilu puoli tuntia + marinointi.

DSC_0039

DSC_0042

DSC_0043

1. Aloita sekoittamalla kastike. Kuori hedelmät ja sipulit, pilko paloiksi laita blenderiin. Soseuta, ja lisää sitten soijakastike. Voit säilöä kastikkeen lasitölkkiin, sillä tähän käytetään siitä vain osa. Kastiketta voi hyödyntää myöhemmin muissa kokkauksissa, ja se säilyy hyvänä viikkoja.

2. Viipaloi kasvikset ohuiksi ja sekoita ne lihasuikaleiden kanssa kulhoon. Lisää joukkoon myös sienet (pilkottuna tietenkin, mikäli käytät kokonaisia… ja muista liottaa kuivatut sienet ennen pataan laittamista) ja lapioi päälle 6rkl bulgogia. Sekoita hyvin ja laita lihat marinoitumaan jääkaappiin yöksi.

3. Mene nukkumaan, ja jatka tästä vasta seuraavana päivänä. Raasta tai silppua parsakaali varsineen päivineen karkeaksi rouheeksi. Kuumenna voi pannulla tai padassa ja kaada parsakaalinmurut sekaan. Lisää öljy sekä liemikuutio.

4. Kannattaa ryhtyä paistamaan lihoja samaan aikaan, sillä kummassakaan ei mene kauaa ja näin saat eväät valmiiksi samanaikaisesti. Kaada öljy suureen pannuun ja kippaa marinoituneet lihat sekaan. Paista lihat kypsiksi, noin 10 minuuttia. Tarjoile heti suoraan pannusta.

Makumatkalle Unkariin. Ihan sen kunniaksi, että tulin huutaneeksi hienot keraamiset gulassikupit naamakirjakirpparilta pilkkahintaan.

Kun puhutaan gulassista, sen sisällöstä sekä koostumuksesta on olemassa useita eriäviä mielipiteitä. Yksi kaikkia mielipiteitä yhdistävä tekijä on paprikajauhe, jota kuuluu käyttää paljon. Toinen on liha, mutta siinä jakaudutaankin jo useampaan leiriin. Tämän taivaallisen makuisen padan voit tehdä joko naudan, sian tai lampaanlihasta. Minä käytin tähän viljaporsaan sisäfileetä… mikä tekeekin tästä joidenkin mielestä ennemminkin pörköltiä kuin gulassia. Minä en kuitenkaan piittaa, vaan kutsun tätä gulassiksi koska se kuulostaa raflaavammalta ja on useammille ihmisille edes etäisesti tuttu.

Toinen mielipiteitä jakava seikka on nesteen määrä. Joidenkin mielestä gulassi on keittoa, toisten mielestä muhennosta tai pataa. Minä tein tämän melko sakeaksi, mutta asiahan on aina kokin päätettävissä. Vettä on mahdollista tarvittaessa lisätä, ja oikein paksua pöperöä kaipaava voi haudutella pataa ilman kantta.

Gulassin voi tehdä myös uunissa. Tällöin ainekset olisi kuitenkin syytä ainakin kuullottaa ensin padassa liedellä… joten tämä minun käyttämäni tapa on yksinkertaisempi toteuttaa.

Jotkut lisäävät pataan perunoita tai jotain muita juureksia noin puolta tuntia ennen levyltä nostamista, mutta minä päätin kokeilla perinteistä itä-eurooppalaista tapaa paistaa tämän kaveriksi mykyjä – perinteisistä Itä-Euroopassa suosituista tattarijauhoista sekä perunakuidusta. Tämä gulassi on kyllä niin tuhtia tavaraa, ettei mitään lisukkeita välttämättä tarvita. Tattarijauhoissa on melko runsaasti hiilareita, joten montaa niitä ei karppaajan kannata päivässä suuhunsa laittaa.

Mykyt voi myös heittää pataan ja keittää kypsiksi, mutta minä halusin kuitenkin paistaa ne voissa. En ollut varma niiden koossa pysymisestä enkä siitä, millaisia erikoisefektejä ne ehkä aiheuttaisivat gulassin koostumukseen.

Mykyt tulisi tarjoilla suoraan pannusta, sillä ne muuttuvat kuiviksi todella nopeasti. Jos näin käy, ne voi myös pudotella gulassin sekaan syötäessä.

Makroravinteet koko padallisessa gulassia:

Hiilihydraatit: 81g
Rasva: 206g
Proteiini: 150g

Makroravinteet mykyissä (koko satsi):

Hiilihydraatit: 46g
Rasva: 28,4g
Proteiini: 29,5g

Ainekset:

Gulassi:

1,5dl oliiviöljyä
2 sipulia
2 punaista paprikaa
600g lihaa
2 punaista chiliä
1 kokonainen yksikyntinen valkosipuli
150g tomaattipyreetä
400g tomaattimurskaa
2dl punaviiniä
4rkl balsamicoetikkaa
2 porkkanaa
1pss vahvaa paprikajauhetta
2tl mustapippurirouhetta
suolaa
3rkl neitsytkookosöljyä

Mykyt:

1dl tattarijauhoa
1dl perunakuitua
2-3 kananmunaa
(vettä)
suolaa
voita paistamiseen

Valmistusaika: noin 1,5 tuntia.

DSC_0125

DSC_0129

1. Kuumenna öljy padassa, ja kuullota lohkotut sipulit sekä pilkotut paprikat kevyesti. Lisää sitten kuutioitu liha, silputut chilit sekä valkosipuli ja paista viitisen minuuttia käännellen.

2. Lisää joukkoon tomaattipyree, tomaattimurska, punaviini, etikka, suola sekä loput mausteet. Keitä kokoon noin 15 minuuttia.

3. Pudota lämpö kolmasosaan maksimista, lisää viipaloidut porkkanat ja laita kansi päälle. Anna hautua noin tunti hämmentäen välillä. Nosta pata pois levyltä ja lisää kookosöljy. Anna hautua kannen alla vielä sen aikaa, että saat mykyt paistettua.

4. Sekoita perunakuitu sekä tattarijauho kulhossa, lisää ripaus suolaa. Riko munat ja sekoita tasaiseksi tahnaksi. Munien koosta riippuen käytä 2 tai 3. Seisota kulhoa lämpimässä hetki, jonka jälkeen pyörittele taikinasta pieniä pyöreitä palloja kostutetuin käsin. Jos taikina on liian jäykkää muotoiltavaksi, lisää tilkka vettä.

5. Paista mykyt reilussa voissa ja tarjoile heti gulassin kera.

 

Karppaus matkoilla

Lupasin aiemmin kertoa miten homma toimii muualla päin maailmaa, ja tässä olisi nyt jotain juttua aiheesta. Aiemmin mainitsemani USA:n reissu valitettavasti peruuntui ja päätin sitten korvaushoitona varata lennot Lontooseen ja lähteä siitä sitten pohjoiseen Skotlantia kohti. Matkasta tuli mielenkiintoinen, vaikkei se mitään kulinaarisia elämyksiä tarjonnutkaan.

Tee-se-itse

Karppaaminen matkoilla on joten kuten mahdollista vaikkakin hankalaa, mutta parhaiten se onnistuu majoittumalla hostelleihin tai vuokraamalla keittiöllä varustetun lomakämpän ja yksinkertaisesti valmistamalla kaiken ruuan ihan itse. Pienet marketit kannattaa kiertää kaukaa, sillä niiden valikoima on suppea ja suurin osa eväistä on nimenomaan tarkoitettu eväiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä suoraan paketista popsittavaksi soveltuvaa syötävää joka on useimmiten jotain leivän välissä, jotain leivän sisään leivottuna tai leipään käärittynä. Yleensä edes kananmunia ei tahdo löytyä, kasviksista puhumattakaan. Lue loppuun

Luusoppa

Luusoppa oli joskus proletaarien sapuskaa, mutta nykyään lähinnä gourmet-ruoka. Pitkään keittämällä luista irtoaa makua sekä ravinteita, ja jos niiden ympärillä sattuu olemaan lihaa tulee tuokin hyödynnetyksi. Minä käytin tähän vuohen luita, mutta voit toki käyttää sian, naudan tai lampaankin luita. Keittämisen jälkeen luista irtosi vielä noin 400g herkullista lihaa.

Valmistusaika: useita tunteja
Vaikeusaste: melko helppo

1-2kg luita lihoineen
3 porkkanaa
2 isoa sipulia
1 kokonainen juuriselleri
3 sellerin vartta
500g kaalia
viipale voita
2tl suolaa
2tl etikkaa
2tl basilikaa
2tl mustapippuria

Luusoppa

1. Laita luut suureen kattilaan ja peitä kylmällä vedellä. Sahaa kahtia jos ovat kovin isoja. Lisää suola ja etikka ja keittele pienellä lämmöllä vähintään kaksi tuntia. Vielä pidemmällä keittoajalla luista irtoaa enemmän gelatiinia. Pilko kasvikset reilun kokoisiin paloihin.

2. Nosta luut kattilasta lautaselle ja kalua lihat irti. Lisää kasvikset, mausteet sekä voi kattilassa olevaan liemeen, ja hauduta kypsiksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Sekoita aiemmin erotellut lihat keiton joukkoon.

Murea olutporsas

Tämä on äärimmäisen maukas lihapata, jonka ideaan sain alunperin kipinän Irlannissa syödessäni pubissa jotain oluella maustettua lihaa. En tiedä alkuperäistä reseptiä kun en tajunnut kysyä henkilökunnalta, mutta ainakin jotain samaa maussa on… ehkä olut? Karjalat tai lapparit eivät sitten käy, osta tummaa irlantilaista olutta tätä varten. Itse asiassa pääsin maun suhteen aika lähelle Irlannissa syömääni illallista, vaikka luultavasti valmistusmenetelmä ja ainekset olivat ihan erilaiset. Irlantilainen versio ei sisältänyt lainkaan kasviksia ja liha taisi olla nautaa.

Varoituksen sana: tämä on aika tuhti ja suolainen pata, joten sen kyljessä on hyvä tarjota jokin kevyt kasvislisuke. Jos et pidä voimakassuolaisesta ruuasta, voit kompensoida suolaisuutta jättämalla soijakastikkeen pois tai käyttämällä vähäsuolaista voita.

Valmistusaika: yli tunnin
Vaikeusaste: melko helppo
Oma makukokemus: makuelämys, vaikka sanonkin sen ihan itse.

70g voita
0,33l tölkki Irish stoutia (Guinness, Murphy’s tms.)
600g porsaan sisäfileetä
2 sipulia
2 porkkanaa
1 mieto chili
100g tomaattipyreetä
1rkl soijakastiketta
1 kokonainen valkosipuli
1tl mustapippuria
2rkl soijajauhoa
2dl kermaa

Murea olutporsas

1. Kuumenna voi padassa tai teflonkattilassa. Pilko sillä aikaa liha reilun kokoisiin paloihin, viipaloi porkkanat, lohko sipulit ja silppua chili. Halkaise valkosipulinkynnet. Sekoita soijajauho tilkkaan vettä niin, että siitä tulee sakeaa nestettä.

2. Ruskista lihat, chili sekä sipuli kevyesti voissa. Pudota lämpöä ja kaada sekaan olut, tomaattipyree, soijakastike, valkosipuli, porkkanat sekä pippuri. Keitä kokoon noin puoli tuntia ilman kantta. Voit keittää kauemmankin, jos haluat oikein paksun kastikkeen.

3. Vispaa soijajauhon ja veden seos kastikkeen joukkoon, ja hämmentele hetki. Lopuksi kaada sekaan vielä kerma. Nosta pois levyltä ja anna kastikkeen vielä hautua kannen alla vähintään 15 minuuttia ennen tarjoilua.

Ostokset 4.4.2013

Nyt kelpaa taas jonkin aikaa karpata!

Ostokset

Kaupasta eksyi mukaan 2,5kg porsaan sisafileetä paloina, 1,5kg kinkkusuikaleita, 800g a-luokan käristeitä, 500g balkania, 30kpl L-koon kananmunia, 3 pakettia vihreää teetä sekä pullollinen perinteistä kalanmaksaöljyä. Niin, ja yksi chili. 🙂

Älkääkä ymmärtäkö väärin tätä ravintoaineiden kirjoa. Kasviksia kaapissa jo on… tämä oli nimenomaan lihan hankkimiseen tähtäävä keikka.

Erilainen hernekeitto

Tämä soppa maistuu vain etäisesti perinteiseltä hernekeitolta, ja muiden ainesten suuri osuus pudottaa myös sen hiilaripitoisuuden karppaajille soveltuvaksi. Ei kannata ihmetellä outoja raaka-aineita, sillä tämä on oikeasti hyvää ja hernekeitoksi todella täyttävää.

Valmistusaika: 10 minuuttia
Vaikeusaste: sikahelppo
Oma makukokemus: eipä tarvitse enää tavallista syödä…

200g savukylkeä
200g paseerattua tomaattia
1 sipuli
400g (1 tlk) valmishernekeittoa
2dl laktoositonta ruokakermaa
1dl vettä
1tl etikkaa
nokare voita
1/2tl curryjauhetta
pippurirouhetta myllystä

DSC_0008

1. Kuumenna voi kattilassa. Poista savukyljestä nahka, mutta säästä läski. Pilko liha kuutioiksi (tai käytä valmiita savukuutioita). Pilko sipuli paloiksi.

2. Kuullota liha ja sipuli kattilassa. Lisää loput ainekset ja sekoittele tasaiseksi. Anna kiehahtaa.

Mieliala: puolipirteä
Taustamusiikki: Leech – The Stolen View

Joskus tulee tarvetta pohtia, miten tiukkaa ketodieettiä voi noudattaa omien normikuvioiden ulkopuolella, kuten kylässä, juhlissa, tai matkoilla. Joka paikkaan ei viitsi omia eväitään raahata mukaan, joten syömiset on toteutettava niistä ruokalajeista, joita sattuu olemaan tarjolla. On epäkohteliasta olla syömättä mitään tai erotella palasia lautasella, varsinkin jos tilaisuus on hieman virallisemmasta päästä. Vielä pahempi etikettivirhe on poistua muualle syömään. Eilen olin synttärijuhlissa Sahalahdessa. Tämä oli kuitenkin vielä todella helppo nakki. Lue loppuun