Karppaajan joululaatikot

Tänä jouluna päätin tehdä karpit joululaatikot jo mukavasti etuajassa, sillä nyt kun en ole töissä ei ole mitään väliä, missä vaiheessa niitä jouluruokia alkaa syömään. Kinkunkin paistoin jo eilen. Ja nyt kun saan nämä postattua hyvissä ajoin, ovat nämäkin reseptit muiden karppaajien käytettävissä jo tätä joulua varten.

Tein tänä vuonna vain kahta eri versiota, kurpitsalaatikon sekä porkkana-linssilaatikon. Tämän perusohjeen avulla on tietenkin helppo versioida muitakin laatikoita… eikä se perinteinen lanttu / porkkana / peruna -linja ole ainakaan tässä taloudessa koskaan ollut mikään orjallisesti noudatettava perinne. Laatikoihin soveltuvat useimmat juurekset tai niiden yhdistelmät, joten niitä kannattaa hyödyntää oman maun mukaan. Pintakasviksista kukkakaali soveltuu erinomaisesti soseruokiin.

Minä paistoin näitä 220 asteessa noin puolisen tuntia, jonka jälkeen siirsin ne leivinuunin jälkilämpöön pariksi tunniksi – olin siis ottanut sieltä kinkun ulos viime yönä. Jos et omista leivinuunia, voit paistaa laatikot tavallisessa uunissa monellakin tapaa. Aika yleinen tapa on noin puolitoista tuntia 175 asteessa, mutta koska nämä ovat hiilarittomampia ja siksi huonommin rapeutuvia versioita, antaa kuumempi alkulämmitys reilun kuorrutuksen / voin kera paremman pinnan. Pitkä kypsytys matalassa lämmössä haihduttaa pois ylimääräistä nestettä. Voit normiuunia käyttäessäsi vaikka paistaa puoli tuntia 220 asteessa, ja sitten pudottaa lämmön 110 asteeseen ja antaa laatikoiden olla uunissa noin tunnin. Kannattaa valita sellaiset vuuat, jotka sopivat uuniin vierekkäin. Kaupoista saa monen kokoisia kertakyttövuokia.

Minä sain laatikoistani mukavan kiinteitä hauduttamalla niitä pitkään leivinuunissa, ja myös makunsa puolesta ne olivat oivallisia ja niiden kuvittelisi kelpaavan joulupöydässä kenelle tahansa normaalien laatikoidenkin ystävälle. Kurpitsaa voin suositella esimerkiksi niille, jotka eivät lanttulaatikon mausta tykkää – se on koostumukseltaan aika samanlaista, mutta maku on jotain ihan uutta.

Makroravinteet kurpitsalaatikossa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 95,8g (20%)
Rasva: 133,4g (70%)
Proteiini: 37,8g (8%)

Ainekset:

1kg kurpitsaa (hokkaido- tai myskikurpitsa)
2dl kuohukermaa
2dl perunakuitua
3 kananmunaa
0,5dl siirappia
valkopippuria
jauhettua muskottipähkinää
inkivääriä
suolaa
voita sekä perunakuitua kuorrutteeksi

Makroravinteet porkkana-linssilaatikossa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 205,4g (36%)
Rasva: 130,9g (50%)
Proteiini: 72,7g (11%)

Ainekset:

2dl punaisia pikalinssejä
1kg porkkanaa (tai valmista sosetta)
2dl kuohukermaa
1,5dl perunakuitua
2 kananmunaa
0,5dl siirappia
valkopippuria
jauhettua muskottipähkinää
inkivääriä
kanelia
suolaa
voita sekä perunakuitua kuorrutteeksi

Valmistusaika: tyylistä riippuen noin 2-3 tuntia.

1. Tee kurpitsa soseeksi, eli kuori, halkaise, poista siemenet (ja säästä ne paahdettavaksi), pilko, keitä, valuta, kaada takaisin kattilaan ja soseuta. Sauvasekoitin toimii hyvin. Sekoita keittämisen aikana muut ainekset voita lukuun ottamatta tasaiseksi puuroksi kulhossa ja jätä se turpoamaan. Kun olet saanut kurpitsan soseeksi, kaada seos kulhosta soseen joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Testaa maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Kaada massa uunivuokaan tai kertakäyttövuokaan ja levittele pinta sileäksi.

2. Aloita porkkanalaatikon tekeminen keittämällä linssit paketin ohjeen mukaan (kannattaa valita sellaisia, joita ei tarvitse liottaa tai kypsyttää pitkään, esim. GoGreen-pikalinssit), ja valuttamalla vesi pois lävikössä. Jätä linssit lävikköön, ja toteuta samat toimenpiteet porkkanalle kuin kurpitsallekin edellisessä vaiheessa. Sekoita valutetut linssit joukkoon samalla kun kaadat kermaseoksen porkkanasoseen joukkoon. Voit myös käyttää valmista kaupoissa myytävää porkkanasosetta (joka myydään juurikin sopivasti kilon pötköissä).

3. Ripottele perunakuitua sekä reilun kokoisia voinokareita molempien laatikkojen pinnalle, ja työnnä tuotokset uuniin. Puhuin paistoajoista tekstin alkuosassa, joten valitse mieleisesi tapa paistaa laatikot.

Syksyn puuhasteluja

Nyt on jälleen syksy ja kurpitsaruokien aika. Tänä vuonna sain omasta puutarhastanikin pari jalkapallon kokoista mötikkää. Yllättäen kurpitsa kuitenkin valtasi lehtineen ja paksuine varsineen melkein puolet koko kasvimaasta. Viime vuonna koko sato epäonnistui kesäkuun pakkasten takia. Juuri maahan laitetut taimet kuolivat, ja uudelleen myöhemmin kylvetyt eivät ehtineet ennen talvea tennispalloa suuremmiksi. Ne tennispallotkin olivat kuitenkin ihan syötäviä, ja maistuivat kutakuinkin kesäkurpitsalta.

Luultavasti ensi talvena on tarjolla paljon sosekeittoja, muusia sekä soselaatikoita. Kasvimaalta irtosi nyt myös valtava määrä porkkanaa sekä ihan sopivasti myös palsternakkaa ja jonkin verran nauristakin. Päätin laittaa melko suuren osan saaduista juureksista soseeksi ja pakkaseen, sillä olen hommannut hiljattain talouteen painekattilan, jonka avulla melkein minkä tahansa elintarvikkeen saa mössöksi alta aikayksikön sekä myös melko olemattomalla energiankulutuksella.

Viimeisen erän kurpitsaa pilkoin pieniksi kuutioiksi ja tein siitä tölkillisen etikkasäilykettä. Sokerin korvasin nestemäisellä makeuttajalla ja lisämausteina käytin suolaa, neilikkaa sekä kanelia.

Sosekeittoa uudella tavalla

Seuraavassa kuvassa on tämän päivän illallinen, jonka nimesin aika osuvasti karppaajan kerrosjugurtiksi. Ainoastaan pinnalla oleva valkoinen nökäre on turkkilaista jugurttia, alla on kurpitsasosekeittoa… mutta pohjalla olevia aineksia ei kuva kuitenkaan paljasta. Laitoin keittokulhon pohjalle paistettua porsaansuikaletta rapeiden kasvisten kera. Paistoin ne pannussa samalla kun hämmentelin keittoa.

Sosekeitot ovat karpisti tehtyinä herkkua, mutta niiden ongelmana on se, ettei keitto yksinään riitä viemään nälkää – varsinkaan meikäläiseltä, joka syö yleensä vain kahdesti päivässä. Aiemmin olen yleensä tehnyt sosekeiton kaveriksi jonkin suolaisen piirakan sekä salaattia, mutta tästä saattaa tulla tapa.

Tämä keitto oli erittäin täyteläistä – kuten sosekeiton aina kuuluukin olla – ja se syntyi perin yksinkertaisista värkeistä. Kurpitsan lisäksi oli vähän porkkanaa ja sipulia, jotka siis keitin mössöksi painekattilassani ja survoin vielä sauvasekoittimella. Lisäsin sekaan vain pienen köntsän sulatejuustoa, viipaleen voita, 2dl kermaa, suolaa, lisäaineettoman kasvisliemikuution sekä valkopippuria. Reseptiarkistosta löytyy jokunen vanhempikin sosekeiton ohje.

Aamulääkkeet

Iltojen pimentyessä ja talven lähestyessä olen ottanut jälleen aamuohjelmaani hörpyn kalanmaksaöljyä, kuten viime vuonnakin. Tämän lisäksi aamuinen terveyspommi käsittää nyt myös raakaa aroniamehua, jonka senkin tein itse tuota aiemmin mainittua painekattilaa käyttäen. Mehu on valmista kymmenessä minuutissa. Aroniaa ei omassa pihassani kasva – mutta monessa muussa pihassa kasvaa, ja jostain kumman syystä melko harvoille se kelpaa ja marjat jäävät poimimatta. Ei tarvitse kuin kysyä, saako kerätä. Se on sääli että suurin osa mätänee puskiin, sillä aronia on vitamiinipommi joka sisältää antioksidanttejakin jopa enemmän kuin moni muu superfoodina myytävä marja.

Monet tekevät aronioista sekamehua omenan kera, jolloin maku sopii jo vähän useammallekin. Minä sain sangollisesta marjoja muutaman litran mehutiivistettä sekä tein aikani kuluksi pari tölkillistä hilloakin. Koska karppaaja ei sokeria käytä, minä jouduin laittamaan näihin molempiin tuotoksiin atamonia säilyvyyden parantamiseksi. Samasta syystä käytin hillon suurustamiseen liivatetta.

Maanviljelijä haukkuu aina kaikki kelit

Tämä on nyt järjestyksessään toinen vuosi, kun olen yrittänyt kasvattaa jotain syötäväksi kelpaavaa omassa pihassani. Suomen nykyisissä oloissa se on erittäin haastavaa, kun yöpakkasia voi tulla ihan milloin vaan, ja lisäksi on toisinaan kuivuutta, toisinaan rankkasateita… kesä voi olla talvella ja talvi kesällä. Kasvukausikin voi jäädä lyhyeksi, kuten tänä vuonna. Ruokaa alkoi tulla pihamaalta pöytään vasta loppukesästä, vaikka sentään oli kylvetty salaatteja ja kaikkea muutakin nopeakasvuista. Viime kesän kylmyydessä mikään ei kasvanut nopeasti. Yrtit viihtyivät kuitenkin hyvin, ja suurin osa niistä on jo kuivattuna purkeissa odottamassa pataan pääsyä.

Ja vielä mainos tähän loppuun…

Painekattilaa voin kyllä suositella. Se on nopeutensa puolesta hätäiselle kokille sopiva, ja sen kanssa tosiaan saa kaiken kypsäksi minuuteissa. Minä ostin käytetyn sveitsiläisen Duromaticin Torista, enkä maksanut montaa kymppiä. Uudet vastaavat voivat olla parin satasen arvoisia, mutta jotain alle satasenkin hintaisia vehkeitä on näkynyt kaupoissa myytävän. Saatan kirjoittaa myöhemmin lisää siitä mitä kaikkea sillä voi tehdä – kunhan olen ensin itse ehtinyt tekemään erilaisia kokeita ja virityksiä sen kanssa..

Samppa Kalminen

Paimenpiiras

Tämä ideä syntyi katseltuani kerran telkkarista Emmerdalea – perienglantilainen sheperd’s pie, jossa lihatäyte laitetaan piirakkavuuan pohjalle, päälle perunamuusia ja paistetaan uunissa. Karppiversio edellyttää tietenkin muutoksia perinteiseen ohjeeseen.

Perunamuusin tilalle on keksittävä jotain muuta ja rasvapitoisuutta on reippaasti nostettava käyttämällä runsaasti voita lihojen paistamiseen sekä lisäämällä täytteeseen kermaa. Voit myös kuorruttaa piiraan juustolla, vaikkei se perinteiseen reseptiin kuulukaan. Muusin voit tehdä vaikkapa kukkakaalista, lantusta, tai erilaisten juuresten sekoituksesta mutta tähän aikaan vuodesta Lidlin laareissa on jälleen myynnissä hokkaido-kurpitsoja, joista kaikkein maukkain muusi syntyy suhteellisen vähillä hiilareilla.

Aito brittiläistyyppinen piiras tehdään tietenkin lampaan jauhelihasta, mutta lammasta vieroksuvat jenkit ovat vääntäneet reseptistä naudanlihaversion, joka tehdään uunivuokaan ja jota kutsutaan nimellä cottage pie. Tämän vapaamuotoinen käännös suomeksi olisi kai lihaperunasoselaatikko eli pohjalaisittain näppylämuusi. Erona on se, että Suomessa jauheliha on yleensä sika-nautaa ja se sekoitetaan muusin joukkoon eikä laiteta vuuan pohjalle. Tässä ilmajokelaisessa versiossa on myös käytetty tavallista suomalaista jauhelihaa ja lihatäytteen joukkoon on eksynyt yhtä ja toista muutakin.

Makroravinteet koko piiraassa:

Hiilihydraatit: 60,8g
Rasva: 221,8g
Proteiini: 92,5g

Ainekset:

Muusi:

700g hokkaido-kurpitsaa
70g voita
1dl kermaa
suolaa
kourallinen ruohosipulia

Täyte:

reilu viipale voita
2 reilun kokoista sipulia
250g kaalia
400g jauhelihaa
1tl chilijauhetta
2tl paprikajauhetta
2tl mustapippuria
2rkl worcester-kastiketta
1dl paseerattua tomaattia
1dl kermaa
suolaa
2rkl kuivattua tai kourallinen tuoretta lipstikkaa
1 kokonainen yksikyntinen valkosipuli

Valmistuaika: reilu tunti.

1. Kuori ja halkaise kurpitsa, kaiva siemenontelo tyhjäksi. Voit laittaa siemenet kuivumaan ja vaikka paahtaa ne myöhemmin. Kuutioi kurpitsa ja keitä pehmeäksi suolatussa vedessä.

2. Tee sillä aikaa lihatäyte. Silppua sipulit sekä kaali hienoksi silpuksi, ja kuullota suurella pannulla tai padassa reilun voiviipaleen kera. Lisää jauheliha, paprika sekä paseerattu tomaatti, ja paista lihat kypsiksi. Lisää sitten sekaan kerma, murskattu valkosipuli sekä loput mausteet, ja anna hautua vielä hetken.

3. Lämmitä uuni 220 asteeseen. Valuta kurpitsat hyvin lävikössä, ja kaada takaisin kattilaan. Nosta kattila levylle ja survo kurpitsat vaikka sauvasekoittimella tai nuijalla. Lisää voi sekä kerma ja sekoittele muusi tasaiseksi. Jos siitä uhkaa tulla liian vetistä, soseuta lisää ja jatka hämmentämistä miedolla lämmöllä veden haihduttamiseksi.

4. Kokoa taideteos suureen piirakkavuokaan. Minun käyttämäni piirakkavuoka oli laaja mutta matala, joten tein lihakasasta keskeltä paksumman kuin reunoilta. Lapioi valmis muusi lihojen päälle ja tasoittele kasa sopivan muotoiseksi kauhalla tai lusikalla. Voit halutessassi lisätä pinnalle myös juustokuorrutuksen. Paista piirakkaa uunin keskitasolla noin puoli tuntia.

5. Ota tuotos uunista ja ripottele päälle ruohosipuli.

Lanttulaatikko

Vähän myöhässä olen tämän suhteen – tai sitten etuajassa, jos asiaa ajatellaan ensi joulun näkökulmasta. Joulun aikaan unohtui laittaa ohje tänne, joten tässäpä tämä nyt sitten on.

Samalla ohjeella on todella helppoa väsätä mitä tahansa laatikoita erilaisista juuressoseista. Minä tein jouluna myös kurpitsalaatikon suurin piirtein saman kaavan mukaan. Maustepolitiikkaa muuttamalla laatikosta saa pois myös joulun maun, jos näitä sattuu väsäilemään muihin vuodenaikoihin. Perinteiset joululaatikot muuntuvat karpiksi melko vähällä vaivalla.

Valmistusaika: vajaan tunnin tai vähän yli, riippuen käyttääkö valmista sosetta vai raakaa lanttua.

1kg lanttusosetta
2dl kermaa
2 kananmunaa
1,5dl perunakuitua
0,5dl siirappia
1tl suolaa
1tl valkopippuria
2/3tl inkivääriä
1,5tl muskottia
voinokareita sekä perunakuitua pinnalle

1. Kuutioi, keitä ja soseuta lantut, ellet käytä valmista pötkössä myytävää sosetta. Tuoreesta lantusta tehtäessä kannattaa myös valuttamisen jälkeen keittää kuutioita kuivaksi hetken, ettei laatikosta tule vetistä (valmiissa soseessa on yleensä seassa hieman maissitärkkelystä, ilmeisesti juuri kiinteyttämässä sitä).

2. Kaada sose uunivuokaan tai alumiiniseen kertakäyttövuokaan. Kaada kerma erilliseen astiaan, riko munat sekaan ja lisää perunakuitu sekä siirappi ja mausteet. Vatkaa tasaiseksi ja kaada soseen sekaan. Sekoita massa tasaiseksi. Jos teet tuoretavarasta, laita myös enemmän suolaa; pötkösoseessa sitä on jo valmiiksi.

3. Levitä laatikon pinta tasaiseksi, ja painele siihen kuvioita lusikalla. Ripottele päälle perunakuitua sekä voinokareita, ja paista uunissa 200 asteessa noin 45 minuuttia.

Kasviscurry

Voiko kasviksista saada aikaan maukkaan ja ennen kaikkea täyttävän aterian? Onnistuu. Kuten karppauksessa yleensäkin, energia tulee suurelta osin rasvojen muodossa. Ja varoituksena niille, jotka ovat jo kyllästyneet: tämäkin ruoka sisältää taas vaihteeksi kurpitsaa. Itämaisen perinteen mukaan tässä ei ole myöskään säästelty mausteita.

Hokkaidoja ei ole kaupoissa hetkeen näkynyt, mutta myskikurpitsaa löytyi. Se on keltainen, pitkulaisen muotoinen, vittumaisempi kuoria kuin hokkaido eikä sen sisältämistä siemenistä paljoa jää paahdettavaksi. Tietysti itse kurpitsaa on suhteessa enemmän. Jotkut ovat kyselleet sopiiko myskikurpitsa aiemmin julkaisemieni kurpitsaruokien raaka-aineeksi, ja nyt voin kokeiltuani todeta, että sopiihan tuo. Hokkaido on silti mielestäni aavistuksen verran paremman makuinen ja keitettynä koostumukseltaan pehmeämpi.

Kurpitsat ovat yleensä yli kilon painoisia, joten jos haluat käyttää tähän koko kurpitsan, tarvitset todella suuren padan. On syytä nimittäin tuplata myös kaikki muu mukana oleva. Minä laitoin puolikkaan, ja lopusta syntyy luultavasti muusi myöhemmin.

Valmistusaika: noin 45 minuuttia.

1dl oliiviöljyä
3tl kanelia
2tl kurkumaa
1tl chilijauhetta
1tl juustokuminaa
1tl currya
600g kurpitsaa
250g juuriselleriä
1 porkkana
2 sipulia
1 vihreä paprika
1 punainen chili
400g tomaattimurskaa
400g kookosmaitoa
3tl suolaa
3rkl neitsytkookosöljyä

1. Kuumenna öljy padassa ja lisää sekaan kaikki mausteet, myös silputtu tuore chili. Sekoittele hetki ja lisää sitten kuutioitu selleri, viipaloitu porkkana, suikaloitu paprika sekä pilkottu sipuli. Kuullota kevyesti.

2. Kaada pataan tomaattimurska sekä kookosmaito. Sekoita ja anna hautua kannen alla miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää tämän jälkeen kuutioitu kurpitsa sekä suola. Hauduta vielä 20 minuuttia. Kurpitsa on syytä lisätä viimeiseksi ettei se sulaisi kastikkeen sekaan, sillä se kypsyy huomattavasti nopeammin kuin muut kasvikset.

3. Tarkista maku sekä kasvisten kypsyys, ja lisää sitten vielä kookosöljy sekaan.

Paahdetut kurpitsansiemenet

Olen tässä pitkin syksyä julkaissut kaikenlaisia juttuja joiden raaka-aineena on käytetty oranssia hokkaido-kurpitsaa ja tainnut jossain välissä jopa luvata ettei enempää ole enää tulossa, mutta ainakin tämä on vielä pakko jakaa. Kun siemenetkin otetaan talteen ei kurpitsasta mene enää hukkaan kuin kuori, joka sekin on naurettavan ohut.

Kurpitsansiemenet paahdettuna ovat mainiota naposteltavaa, ja kun paahtamisen jälkeen niitä vielä paistetaan hetki öljyssä suolan ja sopivien mausteiden kera, saadaan aikaan tuote joka hakkaa mennen tullen kaikki Taffelit ja Estrellat, sekä maun että terveellisyydenkin puolesta.

Näiden kuoriminen kotikonstein lienee kutakuinkin mahdotonta, joten päätin laittaa ne pannulle sellaisenaan. Kaupoissa on tarjolla valmiiksi kuorittuja vihreitä kurpitsansiemeniä yli 3 euroa maksavissa naurettavan pienissä pusseissa, mutta aito kitupiikki valmistaa snacksinsa itse keräämistään siemenistä. Kuorimattomissa siemenissä on tietenkin enemmän työtä purukalustolle, mutta eikös se vähän ole snacksien tarkoituskin?

Valmistusaika: päivä tai pari.

yhden tai useamman kurpitsan siemenet
oliiviöljyä
suolaa
mausteita oman valinnan mukaan (mutta reippaasti chiliä)

1. Kaavi siemenet talteen halkaistun kurpitsan sisältä. Kaada ne lävikköön ja pese runsaan veden kera puhtaiksi. Ravistele ja valuta ylimääräinen vesi pois.

2. Levitä siemenet esimerkiksi uunipellille tai vastaavalle laajalle alustalle kuivumaan. Sekoittele silloin tällöin ohi kulkiessasi. Olosuhteista riippuen kuivuminen voi kestää päivän tai ylikin, eikä useammastakaan haittaa ole. Ovatpahan ainakin kunnolla kuivia.

3. Kun siemenet ovat kuivia, kaada ne kuumalle pannulle ja paahda ne kullanruskeiksi ilman rasvaa koko ajan hämmentäen. Siement saattavat jopa hieman hyppiä paahdettaessa. Tämän jälkeen nosta pannu levyltä ja lisää öljy, mausteet sekä suola, ja paista vielä hetki tehokkaasti sekoitellen.

 

Kurpitsamuusi

Tässä on jälleen yksi kokeilu, joka osoittaa hokkaido-kurpitsan erinomaisuuden karppiruokien raaka-aineena. Siitä syntyy oikein hyvä muusi yhdessä kukkakaalin kanssa – tosin toimii varmasti yksinäänkin. Minulla vain sattui olemaan puolikas kukkakaali pyörimässä nurkissa ja ajattelin että se olisi syytä käyttää pois…

Valmistusaika:  45 minuuttia.

kokonainen hokkaido-kurpitsaa
500g kukkakaalia
50g voita
1dl kermaa
suolaa

1. Kuori ja pilko kurpitsa kuutioiksi kattilaan. Paloittele kukkakaali sekaan, lisää vettä niin että kasvikset peittyvät ja keitä pehmeiksi. Minä haudutin ne pehmeiksi leivinuunissa – homma on aika hidasta mutta ekologista kylläkin.

2. Kaada kaikki vesi pois, leikkaa sekaan viipale voita ja survo. Lisää kerma sekä suola ja vatkaa kuohkeaksi sähkövatkaimella.

 

Tulinen kurpitsakeitto

Tämä pirteänmakuinen keitto syntyi toisesta kurpitsanpuolikkaasta, joka jäi yli eilen julkaistuani kurpitsamuhennoksen ohjeen. Tämä on loistava alkuruoka juhlaillalliselle tai vaikka hieman kevyemmäksi iltapalaksi. Sosekeitoksi tämä oli myös yllättävän täyttävää.

Tässä olen käyttänyt vain chiliä saadakseni aikaan vähän sattumiakin, mutta kokeilemisen arvoisia voisivat olla vaikkapa katkaravut, erilaiset vihannekset paloina, tai vaikkapa hedelmät.

Valmistusaika: noin puoli tuntia.

500g kurpitsaa
200g porkkanaa
100g mangososetta
200g maustamatonta tuorejuustoa
100g turkkilaista jugurttia
silputtu punainen chili
tulista chilikastiketta maun mukaan
suolaa

1. Kuutioi kurpitsa ja pilko porkkanat kattilaan. Lisää vettä niin että peittyvät, ja keitä kannen alla pehmeiksi.

2. Valuta enimmät vedet pois, lisää mangosose, jugurtti sekä tuorejuusto. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Silppua chili keiton sekaan ja mausta suolalla.

Kurpitsamuhennos

Hokkaido-kurpitsa on ollut ainakin allekirjoittaneen taloudessa tämän syksyn hitti. Niitä löytyy nykyään ainakin Lidlin vihannesosastolta, mutta miksei muualtakin. Tuoreena kurpitsa on hieman hankala käsiteltävä, ja kivikovan hedelmän pilkkominen on työlästä hyvälläkin veitsellä. Kuori on ohut ja sen poistaminen onnistuu tavallisella kuorimisveitsellä. Keitettäessä kurpitsa kuitenkin pehmenee nopeasti ja muuttuu helposti jopa soseeksi. Tästä syystä se lisätäänkin pataan myöhemmin kuin muut kasvikset.

Kurpitsa on energiasisällöltään melko kevyttä (noin 18kcal/100g), joten siksi tässäkin ohjeessa kalorit on otettu ideologian mukaisesti runsaasta rasvasta. Pehmeänä ja helposti soseutuvana kurpitsa on myös erinomainen perunankorvike karppaajalle. Hiilareitakaan ei paljoa ole.

Tämän muhennoksen voit ihan hyvin tehdä myös ilman lihaakin, jolloin lopputuloksena on maukas kasvisruoka tai lisäke vaikkapa pihvien kaveriksi. Varaa käyttöösi suuri pata, sillä tästä tulee melko reilu annos syötävää.

Valmistusaika: reilu tunti.

100g voita
200g lanttua
100g porkkanaa
2 sipulia
1 kokonainen valkosipuli
600g hokkaido-kurpitsaa
500g porsaan ulkofileetä
0,5dl soijakastiketta
1tl pippuria
1 vihreä chili
300g tomaattimurskaa
3dl vettä
1dl silputtua persiljaa
3rkl neitsytkookosöljyä

1. Kuori ja halkaise kurpitsa, kaavi siemenkota tyhjäksi ja pilko kuutioiksi. Sulata voi suuressa padassa ja lisää soijakastike, pippuri sekä silputut valkosipuli ja chili. Kuullota pilkottu sipuli sekä paloiteltu liha.

2. Lisää viipaloitu porkkana ja kuutioitu lanttu ja kuullota näitäkin hetki. Pudota levyn lämpöä ja kaada sekaan vesi sekä tomaattimurska. Sekoita ja jätä kannen alle muhimaan 20 minuutiksi.

3. Lisää kuutiotu kurpitsa ja anna muhennoksen hautua rauhassa kannen alla sekoitellen välillä toiset 20 minuuttia.

4. Nosta pata pois levyltä, kaada sekaan persilja sekä kookosöljy ja anna hautua vielä 10 minuuttia.