Lohimureke

Pakastimen aarteita: kokonainen unohdettu kirjolohi. Viime viikonloppuna tulin tuon aarteen sulattaneeksi, ja mietittyäni voisiko siitä kehitellä tällä kertaa jotain erilaista tuli mieleeni ajatus kalamurekkeesta. Miksei, sillä onhan sitä tullut lihoistakin tehtyä monilla erilaisilla virityksillä terästettynä? Kalan lisäksi halusin tähän myös juureksia ja kananmunia.

Homma menee helpoiten, kun paistaa kalan kokonaisena ja nyhtää sen pulled porkin tyyliin kypsänä poistaen samalla kaikki havaitsemansa ruodot. Kokonaan niiltä ei tietenkään voi välttyä koska kala on aina kala, mutta vähemmän tulee keskeytyksiä itse ateriointiin kun enimmät on pois jo valmiiksi. Tietysti voi ostaa fileenkin, jos haluaa päästä helpommalla tai muuten vaan laiskottaa.

Minä nipsaisin kalalta pään pois ja halkaisin koko otuksen kahtia suureen uunivuokaan. Näin puolen tunnin paisto 200 asteessa riittää hyvin kypsentämiseen. Kilon kalasta jää tietenkin puolet muuhun syömiseen vielä murekkeen väsäämisen jälkeen. Minä söin sellaisenaan lisäten mausteet suoraan lautaselle.

Minä käytin tämän paistamiseen irtopohjavuokaa, mutta homma varmasti onnistuu missä tahansa uuninkestävässä astiassa. En tosin tiedä saako tämän kumottua nurin ehjänä ihan joka astiasta. Minulla oli kuitenkin tarkoituksena vähän hifistellä ja saada tuotos näyttämään kakulta. Koristeluun käytin keitettyjä kananmunia, oliiveja sekä kapriksia. Mielikuvituksen avulla voi tietysti keksiä jotain muutakin.

Tämä mureke maistuu hyvin pääruokana jonkin lisukkeen kera, mutta yhtä hyvin se soveltuu myös kylmäksi alkupalaksi.

Makroravinteet murekkeessa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 47g (7%)
Rasva: 205g (66%)
Proteiini: 162g (24%)
Kuitu: 26g (2%)

Ainekset:

500g lohta
2 sipulia
150g porkkanaa
200g palsternakkaa
1dl mantelirouhetta
3 kananmunaa
200g yrttituorejuustoa
3rkl sitruunamehua
suolaa
tilliä
valkopippuria

Koristeluun:

3 kananmunaa
kourallinen vihreitä oliiveja
kapriksia

Valmistusaika: reilu tunti.

 

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Poista kalan pää ja halkaise eläin kahtia. Asettele puolikkaat uunivuokaan, ja paisto noin puoli tuntia.

2. Kalan ollessa uunissa voit raastaa kasvikset suureen kulhoon sekä laittaa 3 kananmunaa veteen keittymään. Sekoita tuorejuusto ja mantelirouhe sekä riko 3 munaa raasteiden sekaan. Odottele kalan kypsymistä.

3. Ota paistunut lohi uunista, ja nyhdä siitä irti paloja poistaen samalla ruodot. Varo polttamasta näppejäsi. Laita kalasta nyhtämäsi palat kulhoon ja survo ne hienommaksi haarukalla. Lisää seokseen lopuksi suola, sitruunamehu sekä muut mausteet ja sekoita uudelleen. Testaa maku.

4. Kaada seos irtopohjavuokaan, jonka pohja on vuorattu leivinpaperilla. Tasoita pinta lusikalla tai lastalla, ja laita vuoka uuniin. Paista vielä noin 25 minuuttia, ja ota sitten ulos koristelua varten.

5. Kuori keitetyt munat ja viipaloi ne. Munaleikkurilla saat paremman jäljen kuin minä veitsellä. Koristele haluamallasi tavalla ja tarjoile joko heti tai myöhemmin kylmänä.

Savusiikasalaatti

Täällä on vietetty pienimuotoisia rääppiäisiä joulun sekä uudenvuoden jämäsapuskoista, ja nimenomaan vuodenvaihteen eväiksi tarkoitetusta kalasta syntyi kerrassaan herkullinen salaatti. Ajattelin nyt jakaa sen ohjeen tänne, sillä viime aikoina ei blogin päivittelemiseen ole ollut juuri intoa saati aikaa.

Savusiikaa myydään yleensä liki kilon kokoisina, joten eiköhän jokaisesta ostetusta kalasta liikene se parisataa grammaa, mitä tämän salaatin väsäämiseen menee? Kala on aika voimakkaan makuista, joten enempää ei todellakaan tarvita.

Olisi ehkä ollut hienoa laittaa tähän purjoa sipulin sijaan, mutta kauppaan ei sen takia lähdetty, ja salaatti syntyi niistä rojuista, mitä kaapissa tekohetkellä sattui olemaan.

Alemmassa kuvassa on näiden bileiden muukin eväs esillä. Joulusta jääneet punajuuret sekä yksi korkkaamaton aurajuusto päätyivät paistokseksi, johon meni tällä kertaa mukaan myös porkkanoiden jämät. Paistoksen ohje on julkaistu blogissa jo aiemmin.

Lisäksi tarjolla oli pikaisesti pannussa paistettuja herkkusieniä, sipulia ja pekonia kermalla ja pippurilla höystettynä. Välipäivien aikana tulin käyneeksi kaupassa, missä pyhien jäljiltä vanhentuneita lihoja keräiltiin kylmäaltaista pois. Kukapa fileepihvejä jouluna söisi? Herkkusieniboksit maksoivat vain hassut 50 senttiä, joten niitä oli tietenkin hamstrattava.

Makroravinteet salaatissa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 58g (17%)
Rasva: 95g (61%)
Proteiini: 66g (20%)
Kuitu: 11g (2%)

Ainekset:

1 sipuli
200 g savusiikaa
100g viinirypäleitä
100g tölkkiherneitä
300g lanttua
300g turkkilaista jugurttia
1dl majoneesia
loraus sitruunamehua
valkopippuria
kuivattua korianteria
kuivattua tilliä
suolaa

Valmistusaika: noin puoli tuntia.

1. Kuori, kuutioi ja keitä lanttu puolipehmeäksi, huuhdo kylmällä vedellä, valuta ja kaada kulhon pohjalle.

2. Nypi sekaan kala pieninä paloina poistaen ruodot ja muut haitakkeet. Halkaise rypäleet ja nakkele niin ikään joukkoon. Lisää muutkin aineet ja sekoita hyvin. Testaa maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Salaatin kannattaa antaa tekeytyä jääkaapissa ennen syömistä.

Silakka-pähkinävuoka

Lupasin ruveta syömään enemmän kalaa ja muita meriotuksia ja lisätä niitä blogini kalaruokien osastolle. Tässä siis jälleen maukas ja helposti toteutettava lisäys tavallisista silakoista. Minä sain silakkani lahjoituksena eivätkä ne olleet ihan ruodottomia, mutta tämä ei haitannut. Silakoiden ruodot pehmenevät uunissa ja ovat terveellisiä. Voit tietenkin ostaa valmiita fileitä kaupasta.

Tämän kaveriksi tein kurpitsamuusia. Kurpitsoja ei ole vielä näkynyt kauppojen hyllyissä, mutta maahanmuuttajien itämaisesta kaupasta Helsingin Hakaniemestä niitä löytyi jo alkukesästä. Kurpitsoja voi huoletta ostaa useita jos jostain löytää, sillä ne säilyvät huoneenlämmössä kuukausia.

Makroravinteet koko satsissa:

Hiilihydraatit: 26,2g
Rasva: 341,8g
Proteiini: 175,5g

Ainekset:

600g silakkafileetä
100g mantelirouhetta
100g hasselpähkinärouhetta
2 sipulia
200g maustamatonta tuorejuustoa
1dl kermaa
1tl valkopippuria
suolaa
1dl tillisilppua
100g juustoraastetta
kourallinen tuoretta timjamia
4rkl voita

Valmistusaika: reilu tunti.

1. Aloita sekoittamalla täyte. Hienonna sipuli silpuksi tehosekoittimessa ja kaada silppu kulhoon. Kaada sekaan rouheet, suola ja pippuri, tilli, tuorejuusto sekä kerma ja sekoita tasaiseksi massaki. Testaa maku.

2. Voitele uunivuoka ja lado kerros silakkafileitä pohjalle. Ripottele päälle suolaa. Kaada täyteseos silakoiden päälle ja levitä tasaiseksi kerrokseksi. Lado loput silakkafileet täytteen päälle nahkapuoli ylöspäin. Ripottele tähänkin väliin vähän suolaa, sitten juustoraaste ja lopuksi vielä timjami.

3. Sulata voi mikrossa ja kaada se tasaisesti silakoiden päälle. Paista vuokaa 180 asteessa noin 45 minuuttia.

Viinintekoa, virolaisia eväitä sekä lisää laihtumista

Tämä blogi on viettänyt hiljaiseloa helleviikkojen ajan. Ei ole tuulettimen äärellä makaamiselta joutanut. Sama on ollut kuvio myös ruuanlaiton suhteen, ja siksi ei ole uusia reseptejäkään tänne ilmaantunut. Helle yksinkertaisesti vei nälän eikä päivän aikana tullut paljoakaan syötyä. Iltaisin saatoin paistaa pienen annoksen makkaraa, sipulirenkaita ja jotain kasviksia, jotka sitten tuli syötyä salaatin kera. Uunia ei ole viitsinyt laittaa päälle kun sisälämpötila on ollut ja valmiiksi 30 astetta. Nyt ilmat ovat jälleen siedettävät ja kaikkea on taas mahdollista tehdä.

Päivän aamiainen koostui tällä kertaa pippurilla ja yrttisuolalla maustetusta juustomunakkaasta, virolaisista a-luokan makkaroista, aurinkokuivatuista tomaateista, kermajuustosta, paistetuista herkkusienistä sekä sipulirenkaista, suolakurkuista, avokadosta, salaatista ja turkkilaisesta jugurtista. Hyvää ja täyttävää.

Mutsi kävi autoreissulla virossa, joten pyysin tuomaan niitä makkaroita sieltä koska tunnetusti ne ovat parempia kuin kotimaiset (kaikkein kalleimpia lukuun ottamatta suurin osa suomalaisista makkaroista on täyttä paskaa ja sisältää kaikkea muuta paitsi lihaa) ja niitä 4 kiloa. Virosta voi siis tuoda tullessaan muutakin kuin viinaa ja tupakkaa! Yllätystuliaisina oli myös kuivattua kalaa sekä muita mereneläviä.

Painon pudotusta

En ole asiasta liiemmin täällä huudellut enkä oikein muuallakaan, mutta aikoinaan saavutettuani 75kg tavoitepainon päätin laittaa uudeksi tavoitteeksi 72kg, koska laihtuminen tuntui edelleen mahdolliselta. Kesän aikana tuokin tavoite on mennyt rikki, ja olen päättänyt että siihen se saa myös jäädä.

En osaa sanoa mikä saa aikaan sen, että kesällä laihtuminen on jotenkin paljon helpompaa kuin talvella, mutta alkuvuodesta 75 kiloon päästäkseni viimeiset metrit olivat hidasta puurtamista ja nyt kesällä paino on pudonnut ihan itsestään vaikka en ole varsinaisesti edes yrittänyt, ja lisäksi on ollut prosessia hidastavia juopottelujakin useammin kuin normaalisti; on ollut juhlia ja muita kissanristiäisiä, juhannukset sekä viikon Turkin lomakin vielä.

Oma kokemuksiin perustuva veikkaukseni on lämpötila. Kylmällä ilmalla tuntuu usein olevan enemmän nälkä ja helteillä taas ruoka ei oikein maistu. Talvella vilu katoaa yleensä parhaiten syömällä. En tiedä onko kyse yksinkertaisesti energiankulutuksesta, mutta luulisin sen olevan kylmään aikaan suurempi. Toinen epälemäni seikka on auringonvalo ja D-vitamiini. Viime talvena jonotin leikkaukseen ja tämän takia olin jättänyt kalanmaksaöljyt hörppimättä. Nyt tulevana talvena aion ottaa sen taas säännölliseksi tavaksi.

Alkoholipolitiikkaa

Alkoholista puheen ollen voin kunniakseni mainita, että olen saanut karsittua oluen kittaamisen melko vähälle, vaikka tämä heinäkuu onkin ollut helteistä ja otollista kaljoitteluun. Sen tilalle on tullut kuivaa valkoviiniä sekä Soda Streamilla valmistetut omatekoiset lonkerot. Lonkku valmistuu lisäämällä hapotettuun veteen vodkaa sekä esansseja. Lisäaineita tietenkin, valitettavasti… mutta huomattavasti vähemmän sokeria kuin Alkon lonkeroissa ja enemmän makuvaihtoehtoja. Nyt, kun kesän marjasato on kypsynyt voisi kokeilla myös niistä tehtyjä lisäaineettomia juomia. Omenasato oli tänä kesänä runsas, eli mehua on nyt varastossa 11 litraa, ja lisäksi puuhellan päällä porisee kaksi saavillista omenaviiniä. Jännä nähdä tuleeko siitä juomakelpoista.

Sadonkorjuusta puheen ollen keittiössä alkukesästä asti majaillut chilintaimi on kasvanut valtavaksi puuksi, ja yksitellen nuo alkavat muuttua keltaisiksi eli ovat käyttövalmiita. Lajike on nimeltään lemon drop, hieman habaneron kaltainen aika tiukka maku, jossa on mukana vähän sitruunaakin. Satoa tulee runsaasti, mikäli kaikki hedelmänalut kehittyvät kypsiksi asti.

Tänä vuonna kaikkea muutakin yrteistä erilaisiin juureksiin on kokeiltu kasvattaa pihamaalla ensimmäistä kertaa, mutta niistä jonninmoista koostetta sitten myöhemmin.

Samppa Kalminen

 

Tonnikalalla täytetyt suippopaprikat

Tämä on melko yksinkertainen ja helppo ohje, jonka luulisi maistuvan epäkarpillekin. Täytetyt kasvikset ovat myös helppo tapa toteuttaa sitä parasta ruokavaliota, sillä nämä eivät kaipaa kylkeensä oikeastaan muuta kuin salaattia. Erilaisia mössöjä on nyt muutenkin tullut kokeiltua, kun olen viimein onnistunut kantamaan blenderin kaupasta mukaani. Soseutus onnistuu kuitenkin myös sauvasekoittimella tarvittaessa.

Suippoja paprikoita löytyy ainakin Lidlistä 500g valmiissa pakkauksessa, mutta luultavasti niitä myydään muuallakin. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä muunlaisiakin paprikoita sen mukaan, mitä lähikaupasta sattuu löytymään.

Lopputulos oli oikein maukas, ja näiden ainesten kanssa paistettaessa tölkkitonnikalasta myös katosi sille tyypillinen kitkerä maku. Tätä kannattaa kokeilla myös sardiineilla tai miksei lohellakin… ja täytteen muitakin aineksia on helppo vaihtaa makumieltymysten mukaan.

Makroravinteet koko satsissa:

Hiilihydraatit: 52,7g
Rasva: 138,4g
Proteiini: 86,4g

Ainekset:

500g suippopaprikoita
200g tonnikalaa
2 sipulia
1 tuore punainen chili
5 aurinkokuivattua tomaattia
100g tuorejuustoa
4rkl oliiviöljyä
1rkl sambal oelekia tai jotain muuta tulista tahnaa
2rkl perunakuitua
2dl paseerattua tomaattia
2tl vahvaa paprikajauhetta
1tl suolaa
80g juustoraastetta
oreganoa

Valmistusaika: noin 40 minuuttia.

1. Halkaise suippopaprikat pitkittäin, poista kannat ja kopistele irtosiemenet pois. Asettele uunipellille ja esipaista 220 asteessa noin 15 minuuttia.

2. Tee täyte sillä välin. Soseuta blenderissä sipulit, tonnikala, chili ja aurinkokuivatut tomaatit. Kaada kulhoon, ja sekoita joukkoon tuorejuusto, paseerattu tomaatti, perunakuitu, öljy sekä mausteet.

3. Ota paprikat uunista, ja kippaa niistä irronnut neste pois. Täytä paprikat tonnikalatäytteellä ja ripottele pinnalle juustoraaste sekä oregano. Paista uunissa vielä 10 minuuttia.

 

Haukipyörykät

Kalaruokia on tässä blogissa ollut tähän mennessä luvattoman vähän, joten asiaa on tarkoitus korjailla tämän vuoden aikana. Maukkaat pyörykät syntyivät kohtalaisella vaivalla. Hauki oli viimevuotista uistelusaalista, joka oli unohtunut pakastimen pohjalle. Rasvaiset merikalat menevät pakkasessa pilalle muutamassa kuukaudessa, mutta hauki oli säilynyt hyvin käyttökelpoisena.

Minä paistoin kalan ensin kokonaisena uunissa ja annoin sen hetken jäähtyä. Kypsän kalan käsittely on melko helppoa, eivätkä sormetkaan käryä touhun päätteeksi samoin kuin jos olisi raadellut eväkkään tuoreena. Lihat irtosivat helposti ja isoimmat ruodot jäivät kiinni selkärankaan. Pienemmät ruodot oli helppo nyppiä pois pullia pyöritellessä. Survoin kalan sauvasekoittimella, sillä blenderini on edelleen kaupassa.

Pyöryköitä voi väsätä mistä hyvänsä kalasta, ja näihin voi käyttää vaikkapa onkireissun saalista. Kesällä olisi tarkoitus testata roskakalojen soveltuvuutta duunarin evääksi käytännössä. Lihamyllyssä pyörittämällä pikkukalojen luulisi kelpaavan nahkoineen karvoineen, jolloin perkuuhaastettakaan ei enää ole. Jauhetaanhan kananugetteihinkin mukaan luita ja ties mitä roinaa, mitä kanoissa on.

Minä paistoin pyörykät uunissa, mutta jostain syystä ne eivät ruskistuneet kuin pohjapuolelta vaikka grillivastus oli käytössä ja olin voidellut ne voisulalla, joten seuraavan kerran paistan luultavasti pannussa reilun voin kera. Syytä oudolle ilmiölle en osaa selittää, joten jos joku ammattilainen tätä lukee, saa laittaa kommenttia jos tietää. Tästä satsista saat pellillisen pyöryköitä.

Valmistusaika: kaikkineen noin 1,5 tuntia.

500g haukea tai jotain muuta kalaa (syötävän osuuden paino)
1 sipuli
2 kananmunaa
200g tuorejuustoa
kourallinen silputtua tilliä tai muita yrttejä
1dl perunakuitua
1,5tl valkopippuria
suolaa
voita paistamiseen

1. Paista kala kypsäksi kokonaisena, ja anna sen jäähtyä ennen käsittelyä. Irrota pää, poista nahka ja kerää lihat talteen. Soseuta parhaaksi katsomallasi tavalla.

2. Sijoita mössö reilunkokoiseen kulhoon, riko sekaan munat sekä silputtu sipuli, ja kaavi päälle tuorejuusto, ripottele mausteet ja yrtit sekä perunakuitu. Sekoita hyvin. Testaa maku.

3. Levitä perunakuitua leivinpaperille ja pyörittele sen päällä sopivan kokoisia pyöryköitä. Nypi pois ruodot, jos sellaisia tulee vastaan. Asettele valmiit pyörykät uunipellille ja voitele voisulalla. Paista niitä 200 asteessa noin 25 minuuttia. Vaihtoehtoisesti voit paistaa ne myös voissa pannulla.

Joulun eväät

Tämä on ensimmäin karppijoulu omalla urallani, ja siitä johtuen myös ruokien itsevalmistusprosentti huitelee aivan eri lukemissa kuin aiempina jouluina. Ennen tein itse vain lanttu- ja porkkanalaatikot, sinapin ja sienisalaatin, nyt suurimman osan kaikesta. Joulupöydässä oli myös uutuuksia mukana. Ohessa muutamia kuvia sekä linkit ohjeisiin.

Kinkku on perinteisesti leivinuunissa paistettu, ja siitä tuli oikein mehukas. Ostin Atrian harmaasuolatun 7 kilon juhlakinkun, sillä yli 10 kilon kinkku ei leivinuunin luukusta mahtuisi. Muiden ruokalajien paljoudesta johtuen kinkku ei heti pääse loppumaan. Yläpuolen nahan jouduin kuoria pois koska se paistui melko rapeaksi, mutta varoin visusti etten hukkaa prosessin aikana yhtään kinkun herkullista rasvakerrosta. Paistossa irronneen rasvan laitoin purkkiin ja pakastimeen myöhempää käyttöä varten. Samoin potkan luun, nahat sekä kaikki muut rääppeet, joista teen luuliemen joskus myöhemmin. Sinappi on Colmansin jauheesta tehty, ja sokerin tilalla käytin karppisokeria, rypsiöljyn tilalla majoneesia. Ratkaisu oli onnistunut.

Laatikot olivat hieman perinteisestä muunneltuina versioina, eli olin korvannut korppujauhot perunakuidulla, mutta siirappia en kuitenkaan säästellyt. Se kuuluu laatikoihin. Tein lanttulaatikon melko tyypillisellä tavalla – soseen sekaan 2 munaa, 2dl kermaa, reilu desi perunakuitua ja mausteet, pinnalle lisää perunakuitua ja muutama voinokare. Porkkanalaatikko oli jo selvästi erilainen: riisin puuttumisen takia tein sen raastetusta porkkanasta, ja sekoitin joukkoon mozzarellaa. Perunalaatikon korvasin hokkaido-kurpitsasta tehdyllä vastineella, johon sotkin sekaan samanlaisen satsin kuin lanttulaatikkoonkin, ja joka oli oikein hyvää. Ainoastaan maksalaatikko on ostettu kaupasta.

Joulupöydän kalaosastoon kuului silliä sekä valkosipuli- että sinappikastikkeen kera. Näiden lisäksi tein lohihyytelöä kylmäsavustetusta fileestä. Aiemmin on tavannut olla valmista siivua kaupasta, mutta nyt sain käsiini kokonaisen fileen, josta itse siivuttamalla sain värkit hyytelöön.

Juustotarjotin kuuluu myös jouluun, ja tällä kertaa mukana oli tietenkin leipäjuustoa, Mustapekkaa sekä savuporo-Koskenlaskijaa. Gouda-osastoa edustaa jo lapsuuden jouluista tuttu Salaneuvos, ja lisäksi oli vielä savujuustoa sekä sen vastapainoksi ricottaa. Tarjottimen toteutus oli tällä kertaa tällainen. Olin viipaloinut suurimman osan valmiiksi, ja keskellä olevssa kipossa on cocktail-tikkuja, joiden avulla paloja voi nokkia joko lautaselle tai suoraan suuhun. Veitsellä paloja voi tarvittaessa pienentää. Kotijuuston valmistus olisi tarkoitus opetella ennen ensijoulua, sekä löytää jostain kelvollinen juustomuotti.

Uutena erikoisuutena tein ensimmäistä kertaa myös terriinin, jonka tein siis selleristä, palsternakasta, kuivatuista hedelmistä sekä pähkinärouheesta ja maustaen sen jouluisesti kanelilla, muskottipähkinällä ja inkiväärillä. Vesihauteessa paistaminen oli tälle kokille uusi juttu, mutta terriini onnistui silti hyvin.

Salaatit tein tällä kertaa kaikki itse. Mitään vihreitä salaatteja ei tässä taloudessa ole koskaan ollut tapana syödä jouluna, joten tein jo tässä blogissa aiemmin julkaistua grillisalaattia, sienisalaattia sekä katkarapusalaattia. Myös rosollin tein ensimmäistä kertaa itse… ja teen jatkossakin. Se oli nimittäin herkullista eikä varmasti sisällä perunaa. Kuvassa on salaattien lisäksi paljon muutakin, mikä ei poytään mahtunut. Ratkaisu oli buffet, josta jokainen saa käydä täydentämässä sitä mukaa kun lautaselta loppuu. Vieraita on ollut syömässä joulupäivänä sekä tapsanpäivänä, ja ilmeisesti joitain mattimyöhäisiä on vielä tulossa.

Joulunajan snacksit olivat paahdettuja siemeniä sekä pähkinöitä erilaisten mausteiden kera. Paahdoin currylla maustettuja maapähkinöitä, kaupan kuorittuja kurpitsansiemeniä chilillä sekä juustokuminalla, sekä laatikkoon käytetyn kurpitsan siemenet maustoin chilillä ja osterikastikkeella.

Aiemmin on jo leivottu pipareita sekä kermatryffeleitä, joiden ohjetta en viitsi julkaista… niistä tuli koostumukseltaan aika kummallisia suklaamarmeladipalloja. Hedelmäkakulle kävi myös vähän hassusti. Se ei suostunut irtoamaa antiikkisesta alumiinivuuasta, jonka seuraava osoite onkin vihreä sulo-pönttö pihan nurkalla. Kakusta tuli todella hyvää, vaikka sen pintakerros jäikin vuokaan kaikesta voitelusta huolimatta. Julkaisen ohjeen sitten, kun voin tehdä sen kelvollisen kuvan kera.

Pienen jääkaapin kanssa oli hieman ongelmia, ja autotallista tulikin oivallinen korvike. Näillä keleillä ylimääräiset sapuskat pysyvät siellä juuri oikeassa lämpötilassa. Jotain positiivista siinä että tämän joulun on saanut viettää varsin synkissä merkeissä säiden osalta, pakkasia ei ole näkynyt, vesisadetta on saatu joka päivä eikä tuo myrskykään meinaa hellittää vielä kirjoitushetkelläkään. Täällä on silti ollut oikein jouluinen tunnelma, kunhan ei avaa ulko-ovea eikä katsele ikkunoista ulos ennen pimeää. Tunnelma syntyy suurimmaksi osaksi kynttilöiden avulla.

Alla olevassa kuvassa näkyvä kaaos on aatonaattona ikuistetu, jolloin väsäsin enimmät joulusapuskat. Kaaos paheni vielä iltaa kohden, mutta en viitsinyt sitä uudelleen ryhtyä kuvaamaan.

Vaikka varsinainen joulu onkin jo ohi, jouluruoka maistuu edelleen. Oma henkilökohtainen ennätykseni ennen normisapuskoihin siirtymistä on ollut reilut 2 viikkoa joskus 2000-luvun alkupuolella. Eilen hain Minimanista kassillisen lanttu- ja porkkanasoseita 1€/kg. Kauppias kai luuli ettei oikein kellekään enää maistuisi… taidan ryhtyä tänään uudestaan laatikoiden tekoon. Kinkkua meinaan riittää vielä!

Samppa Kalminen

Lohihyytelö

Tässä jälleen uusi herkku, joka ei ole aiemmin joulupöytääni kuulunut. Tämän voisi ajatella kala-aiheisena voileipäkakun täytteenä ilman voileipää. Olen joskus ennen karppiaikoja tehnyt sellaisen, ja täyte oli koostumukseltaan melko samanlainen kuin tämä, tosin kalan tilalla oli kinkkua. Tästä sain idean hyytelön tekemiseen.

Joululahjojen joukossa oli noin 600g filee kylmäsavulohta, joten päätin sijoittaa tähän siitä osan. Alkuperäinen suunnitelma oli käyttää hyytelöön kypsennettyä kalaa. Ratkaisu oli hyvä, sillä suoraan kalaviljelmältä tullut filee oli paljon maukkaampaan kuin kaupoissa myytävät, tosin se oli siivuttamatonta. Tämä oli myös yllättävän helppo tehdä ja tulee sisältymään jouluperinteisiin myös tulevaisuudessa, ja ilmeisesti tätä joutuu tekemään vielä muulloinkin.

Edit 28.12.2013: Tein välipäivien aikana oikein maukkaan meetwurstihyytelön tätä lohihyytelön ohjetta mukaillen. Kala siis korvataan meetwurstisilpulla, ruohosipuli tavallisella sipulilla, tuorejuustoksi Lidlin chilillä maustettua ja rosepippurin tilalle mustapippuria. Samaa periaatetta voi siis soveltaa vaikka millaisen hyytelön tekemiseen. Kannattaa kuitenkin käyttää jotain voimakkaan makuista, ettei hyytelöstä tule liian mautonta.

Edit 30.12.2014: Lisään vielä yhden hyväksi havaitun variaation lohihyytelöstä. Tässä kalan tilalle 300g murskattuja / silputtuja katkarapuja, ruohosipulin tilalle tilliä joko tuoreena tai kuivattuna sekä pinnalle  sitruunapippuria. Tämä on hieman miedompi vaihtoehto, joka sopii muutenkin pöytään kuin jouluna.

Valmistusaika: 15 minuuttia + hyytyminen yön yli.

200g kylmäsavulohta
200g tuorejuustoa
2dl kermaa
3rkl turkkilaista jugurttia
nippu ruohosipulia
1/2 sitruunan mehu
5 liivatelehteä
rosepippuria
suolaa

1. Pilko kala pieniksi paloiksi. Sekoita tuorejuusto ja turkkilainen tasaiseksi massaksi, ja lisää tähän massaan silputtu ruohosipuli sekä kala. Purista sekaan myös sitruunamehu sekä lisää mausteet.

2. Vaahdota kerma eri astiassa ja vatkaa se massan sekaan. Sulata liivatteet tilkkaan kuumaa vettä ja lisää sekin massaan vatkaimen edelleen soidessa.

3. Vuoraa kulho (tai useita pienempiä kulhoja) elmu-kelmulla ja lusikoi massa päälle. Tasoita tiiviiksi lusikalla. Käännä kelmun reunat hyytelön päälle ja sijoita yöksi jääkaappiin.

4. Käännä kelmun reunat auki ja kumoa hyytelö lautaselle. Nosta kulho pois ja poista kelmu varovasti. Ripottele pinnalle rosepippuria. Tähän voisi ajatella myös lisää ruohosipulia, persiljaa tai vaikkapa mätiä.

Lyhyt katsaus rasvahappoihin

Ajattelin julkaista tällaisen lyhenne-helvetin kaikkien niiden kauhuksi, jotka inhoavat lukea tieteellistä jargonia sisältävää tekstiä. Yritän käydä nämä rasvahappoasiat läpi hyvin lyhyesti ja selkeästi sen perusteella mitä itse olen oppinut, joten aiheen syväluotausta etsiviä neuvoisin siirtymään netin toiselle puolen. Älkää myöskään erehtykö pitämään omia päätelmiäni lääketieteellisinä faktoina.

Innostuin tutkimaan aihetta kuultuani väitettävän omega-3 rasvahappoja ”hyödyttömiksi” ja omega-6 rasvahappoja ”haitallisiksi”. Päätin itse paneutua asiaan ja kaivella esiin joitain faktoja. Molemmat ryhmät paljastuivat välttämättömiksi, tosin aivan eri suhteessa kuin mitä normaalisti saamme. Molempia on saatava ravinnosta, sillä kehomme ei osaa valmistaa niitä itse. Erilaisia rasvahappoja tunnetaan näiden lisäksi ainakin sataa eri lajia, ja tutkijat epäilevät että osa on vielä kokonaan löytämättä. Käsitykset saattavat siis vielä muuttua ja tieto asiasta lisääntyä.