Tag Archive: juusto


Aroniahillo

Tämä hillo tuli ideoitua juustopöydän herkkujen kylkiäiseksi. Aroniat ovat yleensä ilmaisia, sillä monen pihan reunoilla puskia kasvaa, ja useimmat pitävät aroniaa vain koristekasvina tai näköesteenä. Minulla oli vielä iso pussillinen pakkasessa odottamassa jotain viritystä, johon ne käyttäisin.

Jos aronioita ei ole saatavilla, voi tähän käyttää jotain muitakin marjoja, mutta kannattaa ehkä ensin vähän selvittää keittoaikoja. Aronia pehmenee melko nopeasti, joten siksi ne on tässä ohjeessa lisätty reilusti sipuleita ja rypäleitä myöhemmin. Marjojen ei ole tarkoitus muuttua soseeksi.

Makuun tuli hieman säpinää chilin ja kanelin yhdistelmällä, ja ripautin joukkoon vielä vähän valkopippuriakin. Lorautin sokerien lisäksi sekaan Cologrania, jolloin hiilarimääräkin pysyi kurissa. Kovin makeaa tästä ei tullut, mutta toisaalta ei ollut tarkoituskaan.

Lasipurkkien keittämiset ja muut vastaavat tympeät toimenpiteet olen korvannut varsin yksinkertaisella keinolla: purkkeihin kaadetaan atamonia, päälle kuumaa vettä, sitten kansi kiinni ja reipas ravistelu ja purkin tyhjennys. Sitten kuumat soseet sekaan suoraan hellalta ja kannet kiinni. Purkki on tiivis, kun kansi napsahtaa jäähtymisen aikana lommolle.

Makrot tästä ohjeesta puuttuvat, sillä en löytänyt aronioille speksejä mistään. Hiilaripitoisuus on varmasti enemmän kuin resepteissäni keskimäärin, mutta toisaalta tämähän on tarkoitettu vain lisukkeeksi juustojen oheen. Tätä kannattaa kokeilla myös vaikkapa paistetun kanan kanssa tai pihvin päällä.

Ainekset:

500g aronioita tuoreena tai pakkasesta
2 sipulia
100g viinirypäleitä
0,5dl punaviinietikkaa
3rkl kookossokeria
makeutusainetta tarpeen mukaan tai enemmän kookossokeria
valkopippuria
chilijauhetta
kanelia
5 liivatelehteä
2tl atamonia

Valmistusaika: reilu puoli tuntia + hyytyminen jääkaapissa yön yli.

dav

1. Silppua sipulit ja pilko viinirypäleet pieniksi paloiksi, ja laita kattilaan hellalle pienen vesitilkan kera. Levyn kuumentuessa laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen ja puhdista lasipurkit atamonilla. Anna rojujen kattilassa kiehua hiljalleen noin vartti.

2. Kaada aroniat kokonaisina sekaan, ja lisää perään etikka, sokeri, makeutusaine sekä mausteet. Anna hautua hiljakseen noin 10 minuuttia, tai kunnes marjat ovat sopivasti pehmenneet.

3. Pudottele liotetut liivatteet sekaan yksitellen sekoittaen huolellisesti. Testaa maku ja lisää tarvittaessa mausteita tai makeutusta. Kaada lopuksi sekaan pari teelusikallista atamonia.

4. Kauho valmis hillo purkkeihin heti, ja sulje kannet. Purkkien jäähdyttyä riittävästi voit siirtää ne jääkaappiin yöksi. Hillo on käyttökelpoista heti seuraavana päivänä, ja jääkaapissa se säilyy hyvänä oman kokemukseni perusteella viikkokausia.

Mainokset

Paistettu munajuusto

Pahoittelen blogin tyhjyyttä alkuvuoden aikana. Ei ole ollut ideoita tai aikaa niiden toteuttamiseen. Nyt pääsiäisen kynnyksellä päätin kuitenkin suorittaa juustostudiossani uuden kokeilun, josta tuli onnistunut ja lopputuloksesta herkullinen. Kyseessä on uunissa paistettu maidosta, piimästä ja kananmunista tehty perinnejuusto.

Tämän juuston valmistus ei poikkea paljoakaan siitä, miten aiemmin julkaisemani piimäjuusto valmistetaan. Tarvitaan hieman suurempi määrä erilaisia astioita: vähintään viiden litran kattila, kulhoja, lävikkö ja siivilä, sideharsoa sekä juustomuotti. Viimeisin ei ole kuitenkaan pakollinen, sillä juuston voi ihan hyvin valuttaa vaikkaa siivilässäkin.

Munajuusto on peräisin jostain Päijät-Hämeen suunnalta, ja sitä pidetään myös perinteisenä pääsiäisherkkuna. Siitä on olemassa kaksi erilaista versiota, tuore munajuusto sekä paistettu munajuusto. Paistettuna se on huomattavasti juhlavamman näköinen, ja se tuo mieleeni jo muinoin kaupoista kadonneen Ilves-juuston, jota meillä oli aina joulupöydässä kun olin pieni. Tämä tekele ei ollut niin kuivaa ja kovaa kuin Ilves, mutta maultaan hyvin lähellä sitä.

Jo tuoreeltaan maistaminen osoitti tuotoksen erittäin maukkaaksi, ja ehkä juuri munan ansiosta nyt tuntui, että vaivan palkaksi sain huomattavasti suuremman määrän kiinteää ja painavaa juustomassaa kuin piimäjuuston kohdalla. Tästä satsista sain puisen juustomuotin täyteen, ja pieneen siivilään tein toisen viritelmän lopusta massasta. Paistettuna juustosta tulee kauniin kullanruskea ja on lämpimänä uunista otettuna herkullista.

Juustoja tehdessä kertyy melkoinen määrä heraa, jonka voi hyvin käyttää vaikka sämpylätaikinan pohjaksi. Minä väsäsin peltileivän, johon sain puoli litraa kulutetuksi. Alla mainittu hiilihydraattimäärä siis tuskin pitää paikkansa, sillä suurin osa siitä irtoaa juustosta heran mukana. Määrät on laskettu Finelin typerästi uudistuneen palvelun avulla.

Munajuusto sopii hyvin juhlapöytään sekä juustotarjottimelle, ja usein sitä nautitaan hillon kanssa kuten leipäjuustoakin.

Makroravinteet koko satsissa:

Hiilihydraatit: 187g (ennen heran erottamista)
Rasva: 143g
Proteiini: 163g

Ainekset:

3l täysmaitoa
1l talouspiimää
5 munaa
suolaa

Valmistusaika: noin 45 minuuttia, valutus kylmässä yön yli, ja noin 20 minuuttia paistamiseen.

DSC_0041

DSC_0044

DSC_0047

1. Kaada piimä kulhoon, ja vatkaa sekaan 3 munaa. Tyhjennä maitotölkit suureen kattilaan, ja keitä kiehuvaksi tasaisesti hämmentäen. Nosta kiehuva maito pois levyltä, ja vatkaa varovaisesti piimäseos sekaan. Keitä litkua vielä levyllä lähelle kiehumispistettä, ja nosta sitten kattila levyltä ja anna juustoutua noin puoli tuntia kannen alla.

2. Siivilöi massa kulhoon tai kaada koko setti lävikköön. Voit ottaa heran talteen muuta käyttöä varten tai antaa sen valua suoraan viemäriin; valinta on vapaa. Sekoita joukkoon vielä yksi muna sekä suola. Sekoita ja maista.

3. Vuoraa juustomuotti tai siivilä harsokankaalla, aseta sopiva alusastia alle ja kauho massa muottiin. Painele tasaiseksi ja käännä harson reunat päälle. Aseta jokin sopiva paino juuston päälle, ja nosta jääkaappiin sitten kun se on jäähtynyt. Anna olla kylmässä yön yli.

4. Käännä harso pois juuston päältä, aseta uuninkestävä astia päälle ja keikauta juusto ympäri. Poista muotti sekä harso. Riko viimeinen muna lasiin ja voitele juusto sillä ennen uuniin laittamista. Paista 225 asteessa 15-20 minuuttia, tai kunnes se on sopivasti pinnasta ruskistunut. Voit syödä juuston myös paistamattomana, ja se on hyvää niinkin.

Yrtti-juustosalaatti

Pitkän lomareissun johdosta blogi on ollut taas viikkotolkulla pois kartalta. Palattuani takaisin Suomeen tulivat lämpimät kelit myös mukana, ja monena päivänä olenkin lähinnä vain laiskuuttani grillannut.

Tässä onkin uusi jännä lisuke grillieväiden kaveriksi, jugurttipohjainen salaatti joka sisältää makuja omassa puutarhassa kasvatetuista yrteistä sekä lisäksi kahtakin erilaista juustoa.

Krassi on mielenkiintoinen kasvi, jota on äärettömän helppo kasvattaa kotona itse. Se on myös todella nopea kasvamaan, joten syötävää voit saada jo reilussa viikossa. Siemeniä myydään missä nyt yleensä muitakin siemeniä on. En tiedä luokitellaanko se virallisesti yrtiksi vai lehtikasviksi vai miksi, mutta makua siinä on kuin yrteissä konsanaan.

Minä olen nyppinyt tähän krassin lisäksi myös tillin, ruohosipulin sekä rucolan omasta pihasta. Vaikka tämä kesä on kokonaisuutena ollut vähän mitä sattuu, sentään jotkut kasvit ovat kasvaneet hyvin. Syksyllä nähdään, miten juuresten ja kurpitsoiden kanssa käy. Toivottavasti grillikelejä vielä riitttää!

Makroravinteet koko kulhollisessa:

Hiilihydraatit: 17,2g
Rasva: 68,8g
Proteiini: 46,2g

Ainekset:

200g kurkkua
300g jäävuorisalaattia
1 sipuli
2 kourallista rucolan lehtiä
kourallinen ruohosipulia
kourallinen krassia
kourallinen tilliä
100g fetajuustokuutioita
1/2pkt aurajuustoa
2rkl sitruunamehua
puolikas yksikyntinen valkosipuli
reilu loraus oliiviöljyä
1,5dl turkkilaista jugurttia

Valmistusaika: varttitunti.

DSC_0013

1. Pilko / kuutioi kasvikset Kulhoon ja silppua yrtit joukkoon saksilla. Kaada sekaan juustokuutiot ja murusta aurajuusto. Murskaa valkosipuli, ja kaada päälle öljyt ja sitruunamehut. Lisää lopuksi jugurtti ja sekoita hyvin.

2. Laita kulho jääkaappiin maustumaan noin tunniksi. Tarjoile kylmänä grillattavien kanssa. Jugurttipohjaisilla salaateilla on taipumusta juoksettua, joten ei kannata ihan älyttömän isoja satseja tehdä kerralla.

Täyttävä salaatti

Tämä on tuhti salaatti, jonka avulla aamiaiseen saa mukavasti lisää potkua. Tämä käy hyvin myös sellaisenaan vaikkapa evääksi töihin – helppo ottaa rasiassa mukaan eikä tarvitse edes lämmittää. Tämä salaatti ei myöskään vesity jääkaapissa kuten usein tapaa käydä, eli voit rauhassa tehdä vaikka suuremman satsin ja nautiskella tästä useiden päivien ajan.

Kunnia ohjeesta menkööt kuitenkin oikeille henkilöille, eli joskus 80-90-luvulla Nurmon keskustan koulussa töissä olleille keittäjille. Se oli vielä sitä aikaa, jolloin kouluissa tehtiin ihan oikeaa ruokaa oikeissa keittiöissä. Tätä salaattia tarjoiltiin yleensä pinaattilättyjen ja hillon kylkiäisenä, ja yleensä lättypäivä oli aina sellainen, jolloin vedin itseni ihan hirveään ähkyyn santsaamalla toisinaan pariinkin otteeseen.

Tämän salaatin karppimuunnos ei kummempia vaadi – jouduin korvaamaan vain alkuperäisessä salaatissa olleen fusillin jollain terveellisemmällä säilyttäen kaiken muun mahdollisimman autenttisena, ainakin sen mukaan miten näinkin vanhoja juttuja itse muistan. Lisäsin myös reilusti oljyä saadakseni ujutettua joukkoon vielä jokusen kalorin.

Alkuperäisessä salaatissa taisi olla balkania, mutta kun tulin ostaneeksi kaupasta yli kilon rasian edullisia meetwurstin kantapaloja, ajattelin käyttää tähän niitä. Hillosipulit ja jalopenot lisäsin sekaan hetken mielijohteesta.

Makroravinteet koko satsissa:

Hiilihydraatit: 53,2g
Rasva: 96,8g
Proteiini: 53,8g

Ainekset:

200g herne-maissi-paprikaa
150g meetwurstia tai balkania
100g edam-juustoa
1 sipuli
1 kokonainen suolakurkku
200g kaalia
kourallinen hillosipuleita
kourallinen jalopeno-viipaleita
0,4dl oliiviöljyä
4rkl punaviinietikkaa

Valmistusaika: 10 minuuttia.

DSC_0149

1. Ota herne-maissi-paprikat sulamaan ajoissa ennen salaatin sekoittamista. Ne sulavat nopeammin, kun avaat pussin ja kaadat sisällön valmiiksi kulhoon.

2. Kuutioi makkara, juusto sekä suolakurkku, leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ja sekoita kulhoon pakastevihannesten joukkoon. Lisää hillosipulit ja jalopenot sellaisinaan, ja kaada päälle oliiviöljy sekä etikka. Sekoita hyvin.

Piimäjuusto

Tämä on ensimmäinen onnistunut juustokokeiluni, ja lopputuloksena oli mietoa mutta maukasta, hieman rakeisen koostumuksen omaavaa valkoista juustoa. Maku ja koostumus toi mieleen italialaisen ricottan.

Juusto on varsin yksinkertainen tehdä, kunhan omistaa siihen sopivat välineet. Tarvitset suuren kattilan, puisen sekoituslastan, juustomuotin, alusastian, sideharsoa sekä tiheän siivilän jolla juustoutunut massa ja hera erotetaan toisistaan. Minä löysin puisen juustomuotin tori.fi:stä kympillä ja sideharsoa kangaskaupasta.

Juustomuotin voi myös tehdä itse, mutta suuri tiheäsilmäinen siivilä tai lävikkö vuorattuna harsokankaalla sopii tarkoitukseen paremmin kuin hyvin. Ideana on, että heran annetaan valua muotin läpi juuston tiivistyessä sen sisään. Alusastia asetetaan muotin alle keräämään pois valunut hera.

Erilaisia juustolaatuja on moneksi, ja tarkoitukseni onkin jatkaa alkemian harjoittamista erilaisilla ainesosilla ja menetelmillä. Juustoja voidaan maustaa, kypsyttää, homehduttaa yms. erilaisin keinoin ja ainein.

Kokeiltuani juustonvalmistusta tulin myös ymmärtäneeksi sen, miksi ne ovat kaupassa niin kalliita. Pienen juuston aikaansaamiseksi kuluu melkoinen määrä maitoa, piimää, kermaa, juustotyypistä riippuen… ja jäljelle jää sangollinen heraa, jolle en ole vielä keksinyt hyvää käyttötarkoitusta. Jotkut ovat käyttäneet sitä keiton tai kastikkeen pohjaksi, ja ehkä salitreenaajien proteiinijauheetkin tehdään juustoteollisuuden jätteistä, who knows? Hera sisältää kuitenkin suurimman osan maidon sokereista eli laktoosista, joten suurten määrien juominen saattaa aiheuttaa monille ikäviä sivuvaikutuksia.

Valmistusaika: reilu vuorokausi

1l täysmaitoa
4dl piimää
suolaa

DSC_0004

1. Kaada maito suureen kattilaan ja kuumenna sitä hellalla hämmentäen puisella kauhalla. Jatka, kunnes maito kiehuu niin rajusti, että on tulla ulos kattilasta. Nosta kattila pois levyltä ja kaada piimä nopeasti sekaan. Hämmennä ja lisää suola.

2. Nosta kattila takaisin levylle ja keitä vielä hetki. Nosta se sitten taas pois ja kauho juustohituset talteen pienellä siiviläkauhalla, tai valuta koko satsi suuren siivilän läpi niin että juusto jää siivilään.

3. Aseta juustomuotti tai siivilä sopivan alusastian päälle niin, että muotin alle jää heralle tilaa valua. Käytä pyöreäpohjaista astiaa tai laita jotain muutaman sentin korkuista muotin alle tukkimatta kuitenkaan valumisuraa. Vuoraa juustomuotti kostutetulla harsokankaalla ja kaada massa päälle. Painele se tasaiseksi ja taittele harson reunat juuston päälle.

4. Aseta jokin sopiva ja lähestulkoon muotin kokoinen paino juuston päälle, ja anna sen kiinteytyä noin vuorokausi. Juuston jäähdyttyä siirrä koko viritys jääkaappiin.

5. Taita harson reunat juuston päältä ja kumoa se lautaselle. Nosta muotti sekä harso pois, ja juustosi on valmista nautittavaksi!

Joulun eväät

Tämä on ensimmäin karppijoulu omalla urallani, ja siitä johtuen myös ruokien itsevalmistusprosentti huitelee aivan eri lukemissa kuin aiempina jouluina. Ennen tein itse vain lanttu- ja porkkanalaatikot, sinapin ja sienisalaatin, nyt suurimman osan kaikesta. Joulupöydässä oli myös uutuuksia mukana. Ohessa muutamia kuvia sekä linkit ohjeisiin.

DSC_0022

Kinkku on perinteisesti leivinuunissa paistettu, ja siitä tuli oikein mehukas. Ostin Atrian harmaasuolatun 7 kilon juhlakinkun, sillä yli 10 kilon kinkku ei leivinuunin luukusta mahtuisi. Muiden ruokalajien paljoudesta johtuen kinkku ei heti pääse loppumaan. Yläpuolen nahan jouduin kuoria pois koska se paistui melko rapeaksi, mutta varoin visusti etten hukkaa prosessin aikana yhtään kinkun herkullista rasvakerrosta. Paistossa irronneen rasvan laitoin purkkiin ja pakastimeen myöhempää käyttöä varten. Samoin potkan luun, nahat sekä kaikki muut rääppeet, joista teen luuliemen joskus myöhemmin. Sinappi on Colmansin jauheesta tehty, ja sokerin tilalla käytin karppisokeria, rypsiöljyn tilalla majoneesia. Ratkaisu oli onnistunut.

DSC_0035

Laatikot olivat hieman perinteisestä muunneltuina versioina, eli olin korvannut korppujauhot perunakuidulla, mutta siirappia en kuitenkaan säästellyt. Se kuuluu laatikoihin. Tein lanttulaatikon melko tyypillisellä tavalla – soseen sekaan 2 munaa, 2dl kermaa, reilu desi perunakuitua ja mausteet, pinnalle lisää perunakuitua ja muutama voinokare. Porkkanalaatikko oli jo selvästi erilainen: riisin puuttumisen takia tein sen raastetusta porkkanasta, ja sekoitin joukkoon mozzarellaa. Perunalaatikon korvasin hokkaido-kurpitsasta tehdyllä vastineella, johon sotkin sekaan samanlaisen satsin kuin lanttulaatikkoonkin, ja joka oli oikein hyvää. Ainoastaan maksalaatikko on ostettu kaupasta.

DSC_0032

Joulupöydän kalaosastoon kuului silliä sekä valkosipuli- että sinappikastikkeen kera. Näiden lisäksi tein lohihyytelöä kylmäsavustetusta fileestä. Aiemmin on tavannut olla valmista siivua kaupasta, mutta nyt sain käsiini kokonaisen fileen, josta itse siivuttamalla sain värkit hyytelöön.

DSC_0033

Juustotarjotin kuuluu myös jouluun, ja tällä kertaa mukana oli tietenkin leipäjuustoa, Mustapekkaa sekä savuporo-Koskenlaskijaa. Gouda-osastoa edustaa jo lapsuuden jouluista tuttu Salaneuvos, ja lisäksi oli vielä savujuustoa sekä sen vastapainoksi ricottaa. Tarjottimen toteutus oli tällä kertaa tällainen. Olin viipaloinut suurimman osan valmiiksi, ja keskellä olevssa kipossa on cocktail-tikkuja, joiden avulla paloja voi nokkia joko lautaselle tai suoraan suuhun. Veitsellä paloja voi tarvittaessa pienentää. Kotijuuston valmistus olisi tarkoitus opetella ennen ensijoulua, sekä löytää jostain kelvollinen juustomuotti.

DSC_0034

Uutena erikoisuutena tein ensimmäistä kertaa myös terriinin, jonka tein siis selleristä, palsternakasta, kuivatuista hedelmistä sekä pähkinärouheesta ja maustaen sen jouluisesti kanelilla, muskottipähkinällä ja inkiväärillä. Vesihauteessa paistaminen oli tälle kokille uusi juttu, mutta terriini onnistui silti hyvin.

DSC_0036

Salaatit tein tällä kertaa kaikki itse. Mitään vihreitä salaatteja ei tässä taloudessa ole koskaan ollut tapana syödä jouluna, joten tein jo tässä blogissa aiemmin julkaistua grillisalaattia, sienisalaattia sekä katkarapusalaattia. Myös rosollin tein ensimmäistä kertaa itse… ja teen jatkossakin. Se oli nimittäin herkullista eikä varmasti sisällä perunaa. Kuvassa on salaattien lisäksi paljon muutakin, mikä ei poytään mahtunut. Ratkaisu oli buffet, josta jokainen saa käydä täydentämässä sitä mukaa kun lautaselta loppuu. Vieraita on ollut syömässä joulupäivänä sekä tapsanpäivänä, ja ilmeisesti joitain mattimyöhäisiä on vielä tulossa.

DSC_0028

Joulunajan snacksit olivat paahdettuja siemeniä sekä pähkinöitä erilaisten mausteiden kera. Paahdoin currylla maustettuja maapähkinöitä, kaupan kuorittuja kurpitsansiemeniä chilillä sekä juustokuminalla, sekä laatikkoon käytetyn kurpitsan siemenet maustoin chilillä ja osterikastikkeella.

DSC_0015

Aiemmin on jo leivottu pipareita sekä kermatryffeleitä, joiden ohjetta en viitsi julkaista… niistä tuli koostumukseltaan aika kummallisia suklaamarmeladipalloja. Hedelmäkakulle kävi myös vähän hassusti. Se ei suostunut irtoamaa antiikkisesta alumiinivuuasta, jonka seuraava osoite onkin vihreä sulo-pönttö pihan nurkalla. Kakusta tuli todella hyvää, vaikka sen pintakerros jäikin vuokaan kaikesta voitelusta huolimatta. Julkaisen ohjeen sitten, kun voin tehdä sen kelvollisen kuvan kera.

Pienen jääkaapin kanssa oli hieman ongelmia, ja autotallista tulikin oivallinen korvike. Näillä keleillä ylimääräiset sapuskat pysyvät siellä juuri oikeassa lämpötilassa. Jotain positiivista siinä että tämän joulun on saanut viettää varsin synkissä merkeissä säiden osalta, pakkasia ei ole näkynyt, vesisadetta on saatu joka päivä eikä tuo myrskykään meinaa hellittää vielä kirjoitushetkelläkään. Täällä on silti ollut oikein jouluinen tunnelma, kunhan ei avaa ulko-ovea eikä katsele ikkunoista ulos ennen pimeää. Tunnelma syntyy suurimmaksi osaksi kynttilöiden avulla.

Alla olevassa kuvassa näkyvä kaaos on aatonaattona ikuistetu, jolloin väsäsin enimmät joulusapuskat. Kaaos paheni vielä iltaa kohden, mutta en viitsinyt sitä uudelleen ryhtyä kuvaamaan.

DSC_0026

Vaikka varsinainen joulu onkin jo ohi, jouluruoka maistuu edelleen. Oma henkilökohtainen ennätykseni ennen normisapuskoihin siirtymistä on ollut reilut 2 viikkoa joskus 2000-luvun alkupuolella. Eilen hain Minimanista kassillisen lanttu- ja porkkanasoseita 1€/kg. Kauppias kai luuli ettei oikein kellekään enää maistuisi… taidan ryhtyä tänään uudestaan laatikoiden tekoon. Kinkkua meinaan riittää vielä!

Samppa Kalminen

Itsaripäivän juhla-aamiaisen kruunaa pulled duck – eli hitaasti leivinuunissa kypsäksi paistettua ankkaa paloiksi revittynä. Lisäksi menu sisältää Jahti-makkaraa paistetuilla sipulirenkailla, paistetun munan jalopenoilla ja majoneesilla, siivun raejuustomureketta, herkullista grillisalaattia, kermajuustoa, pannussa paistettua leipäjuustoa sekä kurkkua ja tomaattia.

DSC_0002-001

Aamuisin syöminen kannattaa muulloinkin kuin itsenäisyyspäivänä. Joskus luin tutkimuksesta, jossa porukka jaettiin kolmeen osaan joista ensimmäinen testiryhmä söi tuhdisti aamuisin, toinen päivällä ja viimeinen kolmannes söi reippaammin vasta illalla. Verrokkiryhmien painokäyrissä oli selviä eroja, ja aamuisin kunnolla sapuskaa mättävät laihtuivat parhaiten. Iltasyöjille kävi ohraisesti.

Keskivertokarppaajalle nämä ovat kaiketi päivänselviä asioita, mutta tavallinen tallaaja ei usko mitään ennen kuin kattavat tutkimukset aiheesta on tehty, eivätkä välttämättä vielä silloinkaan. Paljon naurettavampia asioitakin nykyään tutkitaan.

Minä syön yleensä kolme kertaa päivässä, ja viimeisen ateriani illalla jo ennen kuutta. Tämän olen hyväksi havainnut, sillä tuhti varhainen illallinen pitää nälän hyvin aisoissa nukkumaanmenoon saakka, eikä kummoistakaan nälkää ole edes seuraavana aamuna. Huonosti käy, jos mättää vaikkapa rullakebabin iltakymmeneltä ja menee sen päälle nukkumaan. Uni on huonoa, joutuu heräilemään janon takia, hikoilee ja näkee painajaisia. Ja aamulla hirveä nälkä iskee tajuntaan heti kun silmänsä aukaisee. Kokeilkaa vaikka…

 

Aamiainen 13.4.2013

Viikonloppuisin aamiaisen väsäämiseen on enemmän aikaa, joten silloin voi kehitellä jotain vaihtelua munakkaille, joista arkiaamiaiset ainakin useimmiten koostuvat. Tämän lauantain idea oli yksinkertaisesti koota lautaselle kaikkea mahdollista jääkaapin uumenista. Mitään ei tällä kertaa paistettu pannulla, ainoastaan makkarat kävivät mikrossa.

DSC_0114

Lautasella on seuraavaa: a-luokan chili-käristettä, balkania, kermajuustoa, leipäjuustoa, aurinkokuivattua tomaattia, oliiveja, jalopenoviipaleita, keitettyä kananmunaa sekä salaattia. Tähän oli tarkoitus vielä laittaa tuoretta valkosipulia ohuina siivuina, mutta ne unohtuivat leikkuulaudan reunalle ja jouduin syömään ne erikseen jälkiruokana.

Aamiainen on siis nautittu julkaisupäivän aamuna noin klo 7:45, ja tällä pitäisi hyvin jaksaa iltapäivän puolelle. 🙂