Bolognese-pizza kasvispohjalla

Ajattelinpa esitellä vielä yhden hieman erilaisen lähestymistavan karppityyliseen pizzanpaistoon. Tämän pizzan pohja ei sisällä pöläystäkään minkäänlaisia jauhoja tai jauheita, vaan se on väsätty pelkistä kasviksista, joiden sidosaineena on kananmunan ja kerman seos.

Tähän voidaan käyttää oikeastaan mitä tahansa juureksia ja kasviksia mitä kaapista sattuu löytymään – kunhan tavara on kiinteää. Ei siis mitään tomaatteja tai sellaista, mikä menee totaalisesti mössöksi blenderissä tai muussa vastaavassa laitteessa. Tämä pohja on hyvä konsti hankkiutua eroon vihanneslaarissa lojuvista jämistä. Minä käytin omaan malliversiooni kaalia, sipulia, porkkanaa ja lanttua.

Minä olen laiskuuttani usein tehnyt myös täytteen pannussa valmiiksi sekoitukseksi tomaattikastikkeineen, sillä jauhelihat on joka tapauksessa paistettava. Heittelen muutkin pizzatäytteet juustoja lukuun ottamatta sekaan, joten valmis täyte on helppo kaataa pohjan päälle ja levitellä sitten tasaisesti reunoja myöten. Voit laittaa tähän pizzaan tietenkin lisätäytteiksi omat suosikkisi, joko sekoittaen lihojen joukkoon tai sitten jälkikäteen pizzan pinnalle. Minä laitoin lihojen lisäksi ananasta, sipulia ja jalopeno-viipaleita. Ohjeen makroravinteet on laskettu tämän mukaisesti.

Oikeastaan näissä kaikissa kokeilemissani karppipizzoissa tuntuu olevan sama ominaisuus: ne kiinteytyvät hitaasti, joten kannattaa aina odottaa tovi uunista ottamisen jälkeen. Seuraavana päivänä lämmitettynä koostumus on yleensä aina parempi kuin tuoreena, mutta maussa ei ole koskaan ollut kummempia eroja eivätkä nämä mene samalla tavalla huonoksi kun vaikkapa pizzeriasta noudetut pizzat. Voit siis hyvin tehdä isommankin satsin kerralla.

Tein tämän pizzan ja salaatin kaveriksi myös jugurttikastikkeen, johon käytin kokeilumielessä telkkarissakin mainostettua juoksevaa Koskenlaskijaa. Tavara oli erittäin venyvää ja siksi vittumaista käsitellä, mutta turkkilaisen jugurtin kanssa se meni mukavasti sekaisin. Lisäsin vielä valkosipulia, chiliä sekä suolaa, ja annoin kastikkeen maustua tovin jääkaapissa. Tästä juustosta ei kaupassa ollut kuin kahta makua, joista valitsin cheddarin. Tavara oli aika miedon makuista mutta hyvää, ja sitä voisi kai käyttää dippinä ihan sellaisenaankin.

Makroravinteet pellillisessä pizzaa sekä energiajakauma:

Hiilihydraatit: 83,1g (10%)
Rasva: 285,9g (71%)
Proteiini: 156,8g (18%)

Ainekset:

Pohja:

oliiviöljyä
600g juureksia tai muita kiinteämaltoisia kasviksia
1 luomukasvisliemikuutio
3 isoa munaa
2dl kermaa
suolaa

Täyte:

oliiviöljyä
400g jauhelihaa
1 sipuli
400g bolognesekastiketta (Dolmio tms)
reilu loraus ketsuppia
mustapippuria
chilijauhetta
suolaa

Pinnalle:

150g emmentalraastetta
basilikaa
oreganoa

Valmistusaika: noin tunti.

1. Silppua ensin kaikki kasvikset pieneksi silpuksi tai raasteeksi, ja paista sitten pannussa oliiviöljyn kera niin, että ne ruskistuvat hyvin. Lisää liemikuutio sekä tarpeen mukaan suolaa. Mitä kauemman paistat, sitä kuivempi pohjasta tulee. Minä käytiin silppuamiseen pientä yleissilppuria, joten jouduin tekemään sillä useamman satsin peräkkäin.

2. Levitä paistettu kasvissilppu uunipellille mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi. Vatkaa munat ja kerma pienessä kulhossa, ja kaada tasaisesti kasvisten sekaan. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 10 minuuttia.

3. Paista lihat pohjan ollessa uunissa. Jos laitat täytteeseen sipulia, pilko se ja laita pannuun ensimmäisenä oliiviöljyn kera. Lisää sitten jauhelihat ja paista, kunnes ne ovat sopivasti ruskistuneet. Lisää lopuksi muut täytteen ainekset ja sekoittele muutama minuutti. Tarkista suola ja mausteet maistamalla.

4. Ota pohja uunista ja nosta lämpö 225 asteeseen. Kaada täyte pizzan päälle ja levittele se tasaisesti reunoja myöten lastalla. Jos haluat lisätä vielä muita täytteitä, tee se tässä vaiheessa. Ripottele pinnalle lopuksi juustoraaste sekä oregano ja basilika, ja paista uunin ylätasolla niin kauan, että juusto on sulanut ja saanut kauniin ruskean värin.

Aamiainen munavoin kera

Tänään aamulla herättyäni päässäni oli (parin muun lisäksi) yksinkertainen ajatus: munavoita! Nyt ihmettelenkin, miksei tällaista mielitekoa ole aiemmin ollut, sillä olen kuitenkin ehtinyt jo karpata kutakuinkin kaksi vuotta. Munavoi on mitä ideaaleinta karppisapuskaa sekä makunsa puolesta että ravintosisällöltään.

Aloitin siis aamuni keittämällä muutaman munan ja väsäilemällä munavoin, että himo tyydyttyisi. Sen ympärille sitten koko muukin aamiainen rakentui – jälleen kerran kaivelemalla kaapista kaikkea mahdollista mitä siellä oli, paistamalla pannussa jotain ja lisäilemällä kylmät lisukkeet lautasen reunalle.

Yleensä munavoin alle kuuluu karjalanpiirakka ainakin epäkarppaajien piireissä, mutta minä olin tehnyt jo edellisenä päivänä standardien mukaisen rieskan, joka sopi pohjaksi vähintäänkin yhtä hyvin.

Munavoin valmistus on yksinkertaista: munat ja voi samaan astiaan – minä laitoin vajaat 100g voita ja 4 isoa munaa – ja sitten survotaan. Minä hieman lämmitin voita mikrossa sekoittamisen helpottamiseksi. Suolaa voi lisätä jos kokee tarvitsevansa, mutta minä käytin normaalisuolaista voita.

Tällä kertaa lautasella oli noita jo aiemmin mainittuja rieskaa sekä munavoita, paistettua pekonia, virolaisia a-luokan nakkeja (ilma E-aineteta!), sipulirenkaita sekä ananasta, Herra Snellmannin maksamakkaraa, punaviinisilliä, omatekoisia maustekurkkuja, porkkana-jugurttipikkelsiä, juustoa sekä jämät eilisestä salaatista. Taas kerran nälkä lähti naapuria kohti.

On hienoa, että e-koodittomia tuotteita alkaa ilmestymään kauppoihin… tapahtuisipa tätä vielä enemmän Suomessakin, ettei tarvitsisi lähteä lahden yli makkarakauppaan. Lisäaineettomuus on kuitenkin nouseva trendi, joten olen toiveikas sen suhteen, että valikoima tulevaisuudessa vielä paranee.

Tuli vielä mieleen keitetyistä munista, että kuinka moni on koskaan kokeillut puhaltaa munaa ulos kuorestaan? Aika näppärä konsti, ja se tapahtuu seuraavasti: muna kopautetaan pöytään kevyesti molemmista päistään, kapeammasta päästä nypätään sormin pieni pala kuorta ja sitten puhalletaan reippaasti huulet tiukasti sitä reikää vasten painettuna. Toinen käsi alle, sillä sisältö luiskahtaa ulos kuoresta yleensä melko kivuttomasti. Munat kannattaa jäähdyttää ensin kylmässä vedessä.

Salmiakkipossu

Hyvä uutinen kaikille salmiakin ystäville: raakaa salmiakkia eli ammoniumkloridia ilman sokeria tai muita aineita voi ostaa apteekista. Huono uutinen on, että se voidaan joutua tilaamaan eikä sitä myydä kuin kilon paketeissa (tähän ohjeeseen menee makutottumuksista riippuen teelusikallinen tai pari). Pitää myös muistaa, että suurempina annoksina salmiakki on myrkyllistä.

Tämän reseptin kehittelin jo kauan ennen karppausaikoja, mutta tuolloin käytin tähän pussillisen turkinpippureita. Niin voi tehdä toki nytkin, mutta luonnollisesti se nostaa kokonaishiilaripitoisuutta aika rankasti. Pienellä määrällä jauhetta saadaan aikaiseksi ihanan vahva salmiakin maku, johon pippuri ja savupaprika tuo myös mukavasti jälkipoltetta. Salmiakin määrä kannattaa testata maistamalla. Apteekin jauhe on todella väkevää, joten laita ensin vähän, sekoita hyvin ja testaa.

Muita käyttötarkoituksia jauheelle voisi olla esimerkiksi salmiakkimarinadi grillattaville lihoille, omatekoiset karkit tai itse väsätty sokeriton salmiakkikossu. Minulla on nämä kaikki kokeiltavien asioiden listalla – päivitystä aiheesta sitten joskus.

Tämä ei ehkä ole kaikkein kuvauksellisinta ruokaa, mutta onneksi pääpaino on maulla. Minä tein tämän kaveriksi juurespaistosta, mutta tähän sopisi hyvin myös paistettu kaali tai kukkakaaliriisi.

Makroravinteet koko satsissa:

Hiilihydraatit: 38,2g
Rasva: 109,9g
Proteiini: 75,9g

Ainekset:

50g voita
2 sipulia
400g maustamatonta porsaan suikalelihaa
200g tuoretta ananasta tai mangoa
2rkl soijakastiketta
1,5dl mangososetta
1tl ammoniumkloridia
2tl mustapippuria
1tl savupaprikaa tai chilijauhetta
suolaa

Valmistusaika: noin puoli tuntia.

1. Sulata voi padassa tai suuressa pannussa, ja kuullota pilkotut sipulit. Lisää liha, pilkottu ananas sekä soijakastike ja ruskista kevyesti.

2. Lisää kaikki muut ainekset salmiakkia lukuun ottamatta, sekoita hyvin ja anna hautua noin 15 minuuttia. Kaada sitten sekaan salmiakkijauhe, sekoita jälleen ja testaa maku. Lisää myös suolaa tarpeen mukaan. Jos käytät turkinpippureita, niiden sulamiseen menee enemmän aikaa, joten hauduta kunnes karkit ovat sulaneet.