Archive for syyskuu, 2013


Syksyinen kaalipata

Syksy ja talvi on (ainakin tässä taloudessa) herkullisten pataruokien aikaa. Pitkään hauduteltavia ruokia on kiva kokkailla puuhellalla, kun samalla saadaan myös keittiöön lämpöä ja sähköäkin säästyy. Tämä on mukavan mausteinen ja edullisista rojuista kasattu pata, eikä tekeminen suurempaa vaivaa vaadi. Jos et ole tottunut suureen mausteiden määrään, suosittelisin jättämään habanerokastikkeen pois.

Yksi ihmettelemistäni asioista ruuanlaitossa on se, miten vähän ihmiset käyttävät etikkaa mausteena. Se sopii pienissä määrissä moniinkin ruokiin – antaa jännästi makua ja hieman happamuutta maistumatta kuitenkaan etikalta.

Valmistusaika: reilu tunti.

40g voita
500g kassleria paloina
1kg kaalia
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 tuoretta chiliä
(1-2 tippaa habanerokastiketta)
2dl vettä
3rkl soijakastiketta
3rkl punaviinietikkaa
1tl pippurirouhetta
1tl kurkumaa
2dl tomaattimurskaa
1dl kermaa
3rkl neitsytkookosöljyä

DSC_0182

1. Sulata voi padassa tai teflonkattilassa. Lisää pilkotut lihat, sipulit, chilit sekä mausteet, sekoittele ja ruskista kevyesti.

2. Lisää pieneksi silputtu kaali, sekoittele hyvin ja kaada päälle vesi, tomaattimurska sekä etikka. Pienennä lämpöä niin että keitos juuri ja juuri kiehuu. Peitä kannella ja anna hautua välillä sekoitellen noin 40 minuuttia tai kunnes kaalit ovat kunnolla pehmenneet.

3. Nosta pata pois levyltä. Lisää kerma sekä kookosöljy, sekoita ja anna vielä hautua kannen alla 10 minuuttia.

 

Mainokset

Täyteläinen sosekeitto

Sosekeitot ovat sopivia kevyeen syömiseen, esimerkiksi illalla jos ennen nukkumaanmenoa sattuu iskemään nälkä. Soveltuu myös hyvin alkuruuaksi vaikkapa juhlapäivällisille.

Tämä on hyvä perusohje jonka pohjalta voi tehdä muunnelmia erilaisilla kasviksilla oman makunsa tai jääkaapin sisällön mukaan. Näillä määrillä ja aineksilla keitosta tuli ihanan täyteläistä, sopivan paksua sekä jännän keltaista. Keitto syntyy myös melko pienellä vaivalla, varsinkin jos omistaa sauvasekoittimen.

Valmistusaika: noin tunti.

500g lanttua
500g kukkakaalia
1 porkkana
1 sipuli
40g voita
100g koskenlaskijaa (musta)
2dl kermaa
suolaa
valkopippuria

DSC_0173

1. Pilko kasvikset ja keitä pehmeiksi pienessä määrässä vettä. Kaada lävikköön ja valuta ylimääräinen vesi pois. Kasvikset takaisin kattilaan.

2. Lisää kattilaan voi, kerma sekä koskenlaskija ja soseuta tasaiseksi. Mausta ja tarkista maku. Tarjoile heti.

Tänne piti postata juttua jo aiemmin, mutta homma meni niin sanotusti vituiksi, sillä muiden kiireiden takia en ole ehtinyt kirjoittaa blogiin mitään ennen tuota edellisessä tekstissä mainittua Norjan reissua. Nyt se on tehty, ja Norjasta on palattu takaisin kotiin vain kilon verran lihoneena. Syy ei kuitenkaan piile matkan aikana syödyissä eväissä, sillä ravintolassa emme käyneet kertaakaan, hiilareita on vältelty ja kaikki ruoka on kokkailtu itse joko pallogrillissä tai trangian kattilassa. Syynä on jälleen kerran olut, jota tuli siemailtua lähes joka ilta vähintään pari tölkkiä ja pariin otteeseen vähän enemmänkin. Tai sitten sen teki mättöillallinen Vaasan Amarillossa Suomeen palaamisen kunniaksi. Tässä kuitenkin parit kuvat, jotka hieman valottavat reissun eväspolitiikkaa.

DSC_0004

Useimmilla leirintäalueilla oli yhteiskeittiö jossa eväänsä saattoi kokata hellalla. Aina ei kuitenkaan keittovälineitä ollut, joten oli tyydyttävä paistamaan munakokkelitkin trangian alumiinipannussa. Tienpäällä tai erämetsässä valmistettavia ateroita varten olin ostanut pienen kaasupolttimen trangian kaveriksi, sillä spriin kanssa leikkiminen ei alkujaankaan kiinnostanut. Kaasuliekki ei myöskään nokea astioita.

DSC_0009

Ruoka on Ruotsin puolella melko samoissa hinnoissa kuin Suomessa… ja Norjan puolella törkeän kallista. Matkaan oli varauduttu jo Suomessa ostamalla tavaraa kylmälaukkuun. Tässä on aamiainen Kirunan leirintäalueella, makkaramunakokkelia, paistettuja vihanneksia tomaattikastikkeessa sekä perinteiset kurkut ja tomaatit.

DSC_0021

Kalaa ei merestä noussut reissun aikana eikä kalastukseen edes tarjoutunut kovin montaa tilaisuutta, mutta yllättäen sieniä löytyi lähes joka paikasta missä oli edes vähän metsää lähettyvillä. Menomatkan ensimmäinen sato korjattiin Ruotsin puolelta Kirunan ja Narvikin välisestä erämaasta, punikkitatteja ja karvarouskuja. Myöhemmin löytyi myös haaparouskuja, herkkutatteja sekä lampaankääpiä.

DSC_0028

Minipallogrilli on hyvä vehje mukana retkeiltäessä autolla, sillä se mahtuu mukavasti auton peräkonttiin. Melko pienellä hiilimäärällä XXL-pihvitkin paistuvat nopeasti.

DSC_0040

Siinä vaiheessa kun nälän yllättäessä kesken matkan normituristi etsii lähimmän ravintolan, erämies pysähtyy levähdysalueelle ja kaivaa trangian ja muut vermeet esiin. Tässä on lounaaksi kaali-papumuhennosta chilin kera, norjalaisia kalakakkuja (hiilareita noin 6g), rapusalaattia (hh noin 3g), makkaraa sekä hieman kasviksia näön vuoksi. Toteutuspaikka jossain Mo I Ranan ja Tärnabyn välillä.

DSC_0159

Reissusta on tulossa kuvia – muutakin kun vain eväitä – sekä kattavampi matkakertomus matkasivustolleni myöhemmin.

Samppa Kalminen