Mieliala: kylläinen
Taustamusiikki: lumiaurojen möyrintä ulkona
Tämän päivän lumimyräkkä oli pahin niiden kolmen talven aikana, jolloin olen asunut omakotitalossa ja ollut itse vastuussa lumitöiden tekemisestä. Pakulla en uskaltanut ajaa edes pihaan töistä päästyäni, vaan jouduin jättämään sen tielle ja ryhtyä kolaamaan pihaa auki polveen asti ulottuvasta lumikerroksesta. Vituttaako? Ei ollenkaan. Aikaa kului, sain aimo annoksen raitista ilmaa ja kaloreitakin paloi. Oikeastaan oli hieman huvittavaa, kun naapuri oli ryhtymässä samaan hommaan. Minä sanoin, että vähempikin lumentulo olisi piisannut. Naapuri totesi ettei olisi tarvinnut sataa ollenkaan, ja hyppäsi traktorin rattiin. Minä jatkoin kolaamista.
Karppauksen vastustajat
Olen lyhyen karppausurani aikana jo ehtinyt törmätä periaatteellisiin karppauksen vastustajiin. Joku ulkopuolinen idiootti käy jossain foorumilla huutamassa, että ettekö te läskit tajua että kuolema korjaa, jos mätätte elimistöönne päivittäin voita ja epäterveellisiä eläinrasvoja? Sitten kyseinen saarnamies katoaa eikä hänestä enää kuulla, ainakaan samalla nimimerkillä.
Olen törmännyt vastustajiin myös reaalielämässä. Karppauksesta puhuttaessa joku rientää heti sanomaan, etteikös se ole tosi vaarallista? Joku kumminkaima on kuulemma niin sanonut. Kolesterolitasot nousee ja liika rasvan syöminen aiheuttaa sydänsairauksia. Viisastelija ei tietenkään itse karppaa, vaikka onkin suurella todennäköisyydellä ylipainoinen. Mutta onko syy tässä ”vaarallisuudessa”, ovatko THL:n palkkaamat rasvalääkärit onnistuneet pelottelemaan hänelle kuset ja paskat housuun ja käskeneet mussuttaa ennemmin hiilihyraatteja? Vastustavatko he ehkä VHH:ta pelkästä vastustamisen ilosta, vai onko kyse siitä etteivät he siedä ajatusta sokerin tai leivän poisjättämisestä, eikä varsinkaan perunan – Suomessa kun asutaan? Oma näkemykseni on, että oitis kokeilemaan, sillä liikalihavuus on varmasti haitallisempaa.
Rasvat käyttöön
Ja entäpä jos se hengenvaarallinen rasva käytetäänkin energiaksi sen sijaan, että sen annettaisiin varastoitua elimistöön? Elimistöllä ei ole juuri vaihtoehtoja, kun helposti hyödynnettäviä sokereita ja muita hiilihydraatteja ei ole tarjolla. Samalla lähtevät jo ennestään varastoituneet rasvatkin palamaan.
Omalla kohdallani voin vain todeta, että vajaan 2 viikon karppaus on pudottanut todistetusti painoani noin 4kg, ja tästä vielä puuttuu ensimmäisten päivien osuus, jolloin Tefal-vaakani oli vielä kaupassa. Todellinen painon pudotus on varmaankin noin kilon verran enemmän. Olen itse vakuuttunut että laihtuminen on seurausta ruokavalion muutoksesta, sillä ennen näitä paria viikkoa painokäyrä on ollut jo vuosia nousujohteinen. Nyt painon alenemista on tapahtunut päivittäin. Aion siis jatkaa valitsemallani tiellä, oli se joidenkin mielestä miten vaarallista tahansa.
Mediamörkö
Maailmassa on paljon ihmisiä jotka ovat karpanneet itsensä terveiksi, mutta myös joitakin, joille ketoosidieetti ei ole syystä tai toisesta sopinut ja he ovat saaneet komplikaatioita. Media tekee näistä ison numeron unohtaen mainita, kuinka suuri osa dieettiä kokeilleista hyötyy hiilihydraattien rajoittamisesta. Itse olen antanut tälle leikkisästi nimen Finnair-ilmiö. Ilta-Sanomat mainostaa lööpissään miten joku turistiporukka juuttui Venäjälle ja joutui siellä syömään venäläistä ruokaa, tai jokin kone oli niin ja niin monta tuntia myöhässä. Unohdetaan täysin ne sadat tai tuhannet lennot, jotka lähtevät ja laskeutuvat ajallaan. Sellaisessa ei ole mitään uutisoitavaa. Ihmiset saavat kuitenkin kuvan epäluotettavasta lentoyhtiöstä.
On olemassa iso joukko lääkäreitä, jotka ruokkivat mediaa väitteillään VHH:n vaarallisuudesta. Virallista tahoa edustavaa valkotakkia uskotaan, vaikka mies puhuisi millaista paskaa hyvänsä. Sitten on valtava joukko tavallisia ihmisiä, jotka haaskaavat rahansa kevyt-tuotteisiin kerryttäen elimistöönsä erilaisia lisäaineita ja syövät sokeriakin hyvällä omallatunnolla. Tästä hyötyvät tietenkin vain elintarviketeollisuus sekä lääkeyhtiöt, kuluttajan jäädessä uhrin asemaan.
Laitetaanpas tänne loppuun vielä linkki, jossa karppaaja Kari Mattila kertoo kolesteroliarvojensa laskeneen karppauksen myötä.
Samppa Kalminen
Ketoosiin 
Mielenkiintoista lukea taas sun tekstejä, varsinkin aiheesta joka on myös omaa sydäntä (ja vyötäröä ja reisiä etc) lähellä. 🙂
Oon samaa mieltä tuosta karppauksen sopivuudesta, joillekin sopii, toisille ei – ja tämä on tullut ihan itse todettua omasta ystäväpiiristä. Sitä on kuitenkin vaikea lähteä väittämään, että yltiöpäinen sokerin ja vaalean leivän mussuttaminen olisi kenellekään hyväksi, kun taas kasvikunnan antimien hyvää vaikutusta (okei, ei ehkä allergikoille kaikki ole niin kivoja) on vaikea lähteä kieltämään, karppasi tai ei.
Mä en tunne henk. koht. ketään jolle karppaus EI sopisi, mutta aika monta sellaista jotka eivät ole kokeilleet, vaikka syytä ehkä olisi. Ei siinä ainakaan mitään häviä, ja parissa viikossa käy jo ilmi kannattaako jatkaa.
En ole koskaan ymmärtäny näitä ihmisiä jotka on kiven kovaa vastaan karppausta ilman että on itse kokeillut ja useimmiten ei olla otettu asiasta muutenkaan selvää. Aikoinaan kun itse aloittelin tätä niin yksi tuttu joka harrasti painonnostoa kyseli tästä ja kun kerroin mitä tässä jätetään pois tai ainakin vältellään niin hän sanoi että ”ainakin perunaa pitää syödä”. Vaihdoin puheen aihetta, en viittiny ruveta kinaamaan ja selittelemään. Enkä muutenkaan omista syömisistä kuuluttele jos ei kysytä.
Sitten on näitä tuttuja jotka on innostunu kokeilemaan, parista päivästä viikkoon on jaksettu, sitten lopetetaan kun ei sovi… Yritä siinä sitten selittää että ne on luultavimmin ollu hiilarin vierotus oireita ja kun olisit vielä muutaman päivän jaksanu niin olis helpottanu.
Todennäköisesti kyseessä olevat tyypit vastustavat periaatteesta kaikkea muutakin kuin karppausta. Mun mielestä se on niille vaan oma tappio.
Ja on mullakin jotain kavereita jotka ovat karpanneet, mutta lopetettuaan paino on taas noussut. On kuitenkin tullut todistetuksi ruokavalion tehokkuus laihdutusmenetelmänä. Ei kuitenkaan ketään joka olisi väittänyt, ettei karppaus olisi sopinut.
Tää mun ystävä, jolle karppaus ei sopinut, olisi kyllä ihan tosissaan halunnut karpata ja yritti sitä muutaman kuukauden. Alku oli sujunut ihan hyvin, mutta sitten oli tullut jatkuva väsymys ja treenaamisesta ei meinannut tulla oikeen mitään. En nyt ihan tarkalleen muista mitä, mutta jotain vatsaongelmia oli myös ilmennyt.
Onneksi mulle itselleni sopii, suurempi ongelma on se onko halua luopua just esimerkiksi perunasta, pastasta ja riisistä. Jos ruokaa tekisi vain itselleen, olisi huomattavasti helpompaa. Usean eri ruokalajin kokkailu on turhan työlästä ja aikaavievää.
No sulla on tilanne helpompi. Haluun voi vaikuttaa, mutta jos jokin ruokavalio ei sovi, sitten se ei sovi. Aineenvaihdunnalle voi olla hyväksi pitää hiilaripäivä aina silloin tällöin, ja mä oon tähän ns. sykliseen dieettiin aikeissa siirtyä sitten, kun tavoitepaino on lähempänä.
Totta. Haluaisin, että voisin elää syöden ihan normaalisti (kasviksia ja perus kotiruokaa) ja pysyä hoikkana ja uskonkin, että se on myös mahdollista. Sitä ennen täytyy vaan nähdä vaivaa saavuttaakseen sen oman ihannepainonsa.
Olishan se kiva et vois syödä ihan normi kotituokaa, mutta mä lihoon niin herkästi hiilareista et pakko oli laittaa minimiin. Enkä ole hiilareitten suhteen ajatellu ruveta totaali kieltäytyjäks, jossain vaiheessa otan ruisleipää mukaan ja täysjyvä tuotteita. Mulla nyt vaan on tääkin sellasta säätämistä, olo on mitä mainioin, ei ole vatsan kanssa ongelmia, ei mielitekoja, nälkä pysyy hyvin poissa, mutta kun ei paino tahdo tippua. Joten tästä päivästä lähtien pudotin proteiinin määrää et jos se auttas, mutta sen näkee tän viikon aikana
Mulla vatsa kiittää, kun jätin leivät pois. Keliakiaa on suvussa, joten en yhtään ihmettelisi vaikka sairastaisin sitä itsekin. Leipää ei ainakaan toistaiseksi ole ollut yhtään ikävä, joten pysyköönkin poissa. Aika näyttää, vähenevätkö myös nivelvaivat.
Proteiinia ei kannata syödä yli tarpeen, sillä kroppa muuttaa ne helposti hiilareiksi. Seuraavina vaihtoehtoina tulee mieleen liikunnan lisääminen tai kaloreiden vähentäminen entisestään. Toivotaan, että laihtumista alkaa tapahtua. 🙂
Luitko muuten tuon hiilarijutun, jonka olen linkittänyt:
http://www.fastnews.fi/2011/hiilihydraatit-%E2%80%93-kaksiterainen-miekka/
Viimeisellä sivulla puhutaan kehotyypeistä ja perustellaan sitä, miksi jotkut lihovat ja toiset eivät.
Olen käyny lukemassa, jostain lehdestä luin kerran siitä miten kropan mallikin vaikuttaa hiilareitten sietoon. Jostain myös luin että kun syö proteiinia joka aterialla niin se hidastaa hiilareitten imeytymistä.
Painossa ei ole tapahtunu mitään muutoksia ja rupesin kunnolla tutkimaan tuola kiloklubissa et mitä sitä nyt on oikein tullu suuhunsa laitettua sillon kun paino on laskenu, pysyny samassa tai noussu. Pistin merkille et jos hiilarit on alle 20g niin laskee ja lasku suhdanteen aikana voi joinain päivinä nousta 25g ja lasku jatkuu, mutta jos on noussu 30g niin pysyy paikallaan. Eli mun tarttis mennä tosi vähillä hiilareilla. Ei muuta kun kohti uutta viikkoa
Sä oot aika hiilariherkkä sitten, jos noin pieni määrä vaikuttaa. Ehkä kannattaa pitää ne alle 20g muutaman viikon ja kokeilla sitten ehkä nostaa varovasti määrää? Ainakin mä oon ymmärtänyt että rasvanpoltto jatkuu tehokkaana, kun on ensin päässyt kunnolla alkuun.